AGILITYOHJAAJAN ASENTEET SUORITUKSEN AIKANA
Agilitysuoritus vaatii onnistuakseen ohjaajalta terävyyttä, reaktionopeutta ja röyhkeyttä. Koiran hallinta ja motivointi edellyttää ohjaajalta näitä samoja asioita. Räväkkyys motivoi monia koiria, tosin toiset koirat edellyttävät rohkaisua ja kannustusta, mihin en nyt puutu. Kun ajattelee näitä kaikkia edellytyksiä ja etsii niitä yhdistävän sanan kuvailemaan oikeaa mielialaa, voidaan todeta. Agility on tappamista, tai oikeastaan metsästystä isolla M:ällä.
Olen usein miettineet oikean mielialan ja suoritusvalppauden löytämisen vaikeutta. Henkisen valmennuksen kurssilta jäi mieleen pyrkimys rentoon olotilaan. En itse usko ollenkaan rentoutumisen edistävän kilpailusuoritusta. Tietysti jos pelkää tai jännittää suoritusta siinä määrin, että pelosta aiheutuu sähläystä joka häiritsee suoritusta, voi rentoutuminen olla paikallaan. Mielestäni rentous ja räväkkyys eivät voi asustaa ihmisessä samaan aikaan. On hyödyllisempää opetella hankkimaan itselleen "tappajan vire", sillä sen avulla haitallinen jännitys poistuu.
Jotkut kilpailijat hallitsevat itsensä voitontahdollaan. Mielestäni tämä voi olla yhtä tehokas vire kuin tappamisvire, jos voitontahto on kyllin suuri. Ongelmana tässä tekniikassa on kuitenkin se, ettei monikaan todella usko olevansa paras (koska vain yksi voi olla paras. On helpompaa lähteä mielikuvitusmatkalle koiran kanssa kettuluolaan kuin uskotella kerran viikossa itselleen olevansa paras.
Tappamisvire pitää hankkia sekä treeneissä että kilpailuissa. Koiran ei koskaan pidä antaa luulla, että olet antanut periksi metsästämisessä, eihän koirakaan voi antaa periksi. Kyse on elämästä ja kuolemasta. Mieti, minkälainen tunnelma metsästysretkellä vallitsee. Ensin on hiljaista, kun pitää paikallistaa saalis. Yhtään ääntä ei saa päästää, muutenhan saalista on mahdoton paikallistaa. Valmistautumisvaihe edellyttää täydellistä keskittymistä. Tämä vaihe agilityssä on tietysti rataan tutustuminen.
Kun haet koiran, kerrot luonnollisesti koiralle, että nyt ollaan metsästämässä, muistatkos, kohta on aika tappaa saalis. Alkulämmittelyn jälkeen valmistautumisvaihe jatkuu, kun asetat koiraasi lähtölinjalle. Koira EI SAA pilata valmistautumisvaiheen herkkää tunnelmaa olemalla esim. tottelematon. Koska kyse on elämästä ja kuolemasta, on kaikenlaiseen kiellettyyn, keskittymistä häiritsevään toimintaan puututtava nopeasti ja tehokkaasti. Opeta koirallesi, että metsästyksen onnistuminen edellyttää siltäkin täydellistä tottelevaisuutta.
Sitten alkaakin jahtaaminen. Tämä vaihe näkyy ja kuuluu. Juostaan kovaa, mutta on tiedettävä, missä saalis on, ei kai hyvä saalistaja juoksisi väärään suuntaan. Saalis vaihtaa suuntaa, joten sinun on kyettävä reagoimaan sen etenemiseen. Tätä on ohjaus. Koira kyllä tappaa, mutta missä saalis on, isäntä? Saalis on läsnä, radassa on monta läheltä piti tilannetta, esim. eteen-lähetykset ovat viesti saaliin sijainnista.
Kun koira onnistuu tai kun tulette maaliin, saatte tietysti saaliin kiinni. Älä suhtaudu tähän vaiheeseen väheksyen: tätä vartenhan metsälle on lähdetty, että siellä onnistutaan. Koiralle on kerrottava, että nyt meni nappiin. Opeta mielialasi koirallekin. Kehumalla kerrot koirallesi, että metsästys ei olisi onnistunut ilman sen apua. Tämä vaihe edellyttää ohjaajalta täydellistä antautumista koirien verenhimoiseen maailmaan: repimistä, murinaa jopa karjumista. Mielikuvitusretken uskottavuus ensi kerralla on kiinni tästä palkitsemisesta.
Mielialan muokkaus näkyy suoritusvireytenä sekä koiran motivaatiossa. Kenenkään ei pitäisi harjoitella "löysin rantein", ilman fiilistä ja tarkoitusta. Oikean vireyden saavuttaminen on oppimiskysymys, koskaan ei voi koiralle olla liian räväkkä. Tappamisvireen ylläpitäminen harjoituksissa on rankkaa. Kouluttajat ja muut paikallaolijat ovat keskittyneet suoritukseen ja sen analysointiin ja he ovat siksi rauhallisia ja hillittyjä. Tällainen mieliala ei saisi tarttua ohjaajaan, koska hän on harjoituksissa eri roolissa. Aloittelijan vika on usein ujous. Usein hän huomaa pian itsekin, että on nolompaa olla tylsä koiran silmissä kuin irrotella kunnolla.
