Terrieri Agilitykoulutuksessa
Onko terrrieri hyvä agilitykoira. On koska sen viettitoiminnat kattavat kaikki oleelliset osa-alueet joita voidaan käyttää koiran aktivoimiseksi liikkumaan ja ottamaan ohjaaja kokoajan huomioon mikä agilityssä on välttämätöntä. Ei terrierin koulutus agilityyn kuitenkaan ole helppoa, koska sen ominaisuuksiin kuuluu myös taistelutahto ja kovuus jotka aiheuttavat ongelmia koiran perushallittavuuden opettamisessa, toisin sanoen koira mittaa kannattaako omistajaa totella. Terrierin koulutuksessa agilityyn pitää huomioida sen viettitoiminnat ja osata niitä käyttää hyväksi. . Onko joku terrieri rotu sitten parempi kuin joku toinen terrieri rotu agility koirana. Ei voida sanoa mikä on paras koska jokaisessa rodussa on yksilöitä joiden vietti toiminta on erilainen kuin toisen joten koiraa on mitattava yksilönä ja tarkastettava sen ominaisuuksia joita voi käyttää koulutuksessa hyväkseen.
Eri terriereiden ominaisuuksia agilityssä
- Borderterrieri voidaan määritellä nopeaksi ja herkäksi kilpa-autoksi ,joka on kotioloissa kiltti ja helppo.
- Walesinterrieri, kuin juna kulkee määrätietoisesti kovaa ja suoraan, ei väistä kovaakaan vastustusta. Kotioloissa itsepäinen ja itsenäinen rotuna suhteellisen samankaltainen luonteeltaan.
- Kettuterrieri on kuin Enduropyörä maastossa, yhtä aikaa notkea ja jäykkä. Kotioloissa ottaa helposti lauman johtajuuden.
- Saksan Metsästysterrieri, ehkä paras määrite on maastomönkijä joka ohjaajasta välittämättä yrittää joka paikasta läpi.
Saalistusviettiä on kahdenlaista, ajavaa ja sosiaalista. Ajavan saalistusvietin vallassa oleva koira on innokas kaiken pakenevan perään, on se sitten polkupyöräilijä, heitetty pallo tai lelu. Jos vietti on voimakas, se herää pienestäkin ärsykkeestä. Vietin voimakkuutta arvioitaessa kriteereinä ovat juoksuhalu pallon perään, rätin repiminen sekä se, miten kauan koira saaliin saatuaan haluaa pitää sitä. Sitä käytetään hyväksi opetettaessa koiraa irtoamaan ja suorittamaan etäältä annettuja käskyjä. (Palkinnon täytyy luonnollisesti lentää koiran eteen, jotta se haluaisi uudelleen irrota ohjaajastaan poispäin.) Saalistusvietti on kyllääntyvä vietti eli vaikka se saattaa olla hyvinkin voimakas, koira kyllästyy lopulta, jos sille heittelee tarpeeksi kauan esim. palloa. Tämä vietti on hyödyllinen puuhissa, jotka vaativat todella aktiivista toimintaa ; se on siis erittäin tärkeä, oikeastaan kaikkein tärkein, tekijä agilitykoulutuksessa. Sosiaalisen saalistusvietin avulla koira saadaan sidottua ohjaajaan eli metsästyksen johtajaan; kyseinen viettihän liittyy yhdessä metsästämiseen (vrt. susilauma hirveä metsästämässä). Tällä tavoin ylläpidetään ja parannetaan koiran ja ihmisen yhteenkuuluvuutta. Kun ihminen toimii itse "metsästyksen johtajana" ja vahvistaa tätä viettiä koirassaan, jälkimmäinen (!) ei rupea sooloilemaan. Sinä metsästyksen johtajana tietenkin määräät, miten kauan koira saa pitää saalistaan eli palloaan, rättiään jne. Ravinnonhankintavietti liittyy seuraavan toimintaan: koira määrittelee hajuaistin, näköaistin tai ehdollistumisen perusteella ruoan sijainnin ja käy hakemassa sen. Esimerkki: koira tietää, että pöydällä on ainakin murusia jäljellä ihmisten syötyä, joten se menee ja tarkistaa, josko pöydältä löytyisi jotakin hyvää. Ravinnonhankintavietti on koulutuksessa eniten käytetty vietti (makupalat). Yleisin virhe viettiä hyödynnettäessä on kuitenkin sen soveltaminen kylläiseen koiraan. Nälkäinen ja hyvän ruokahalun omaava koira on lähtökohtana tälle vietille, joka kuuluu ns. kyllääntyviin vietteihin. Toisin sanoen kukaan ei syö loputtomasti. Helposti stressaantuville koirille tämän vietin käyttö on hyväksi, sillä makupaloilla on rauhoittava vaikutus; ylikiihkeä koira ei pysty syömään mitään.
Viettitoiminnat jotka ovat ylikorostuneen aiheuttavat ongelmia koska koira kuumenee liikaa ja silloin niiden käyttö on jopa vaarallista tai koiran ravinnonhankintavietti aiheuttaa vain makupalojen kyttäämisen jolloin koiraa ei saada liikkumaan..
Terrierin käyttö on yhä enemmän ja enemmän lisääntynyt agilityssä hyvien hermojensa vuoksi koska rotua on käytetty aina metsästykseen ja näin ollen sen luonteeseen on jalostuksessa kiinnitetty huomiota sillä jos koiralla ei ole hermorakenne kunnossa ei sitä voi käyttää metsästyksessä eikä näin ollen myöskään siitokseen eli kasvattajat ovat jalostuksessa ottaneet huomioon myös koiran käyttö ominaisuudet. Terrierin käytössä agilityyn on panostettava sen hallintaan eli koiran on oltava ohjaajan hallinnassa mutta niin että koira ei saa pelätä omistajaa. Yleisin vika miksi terrieri ei liiku radalla on joko liian suuri kuri tai sitten liian alhainen palkitseminen.
Hyvä terrieri on koira joka on sosiaalinen ihmisiä ja koiria kohtaan, tottelee kun omistaja kieltää ja sillä on metsästysviettitoiminnat kunnossa ja niitä käytetään hyväksi koiraa palkitessa.
Pertti Vilander
Velitie 2
04400 Järvenpää
puh: 09-286028
email: peetsa@megabaud.fi
http://www.megabaud.fi/~pevi
