Pääsivu Uutta Etsi Kilpailut Juorut IRC Artikkelit Seurat
Agilityjutut Koirajutut Vieraskirja Säännöt Agi-valiot Kuvagalleria Radat Linkit



Suomen Agilityliiga Ismo Teivainen
tiedotusvastaava

Sääntömuutosehdotus


Suomen Agilityliigan (SAL) hallitus on tutustunut kennelpiireihin ja niiden kautta seuroille toimitettuun esitykseen koskien agilityn sääntömuutoksia alkaen 1.1.2002. Säännöt tulevat Suomen Kennelliiton valtuuston vahvistettavaksi 17.11.2001 ja tästä syystä SAL:n hallitus toivoo, että lopullisia päätöksiä tehtäessä huomioitaisiin seuraavaa.

SAL:n hallituksen mielestä uudessa sääntötekstissä on kohtia, jotka saattavat sanamuotoilultaan aiheuttaa epäselviä tulkintoja. SAL:n hallitus tietää ja tunnustaa sen, että sääntöjen muotoilu on aina vaikea prosessi ja on epätodennäköistä, että koskaan olisi mahdollista luoda täysin yksiselitteisiä sääntöjä. SAL:n hallituksen mielestä sääntöprosessia voitaisiin kuitenkin tehostaa ja tulkintoja helpottaa sillä, että sääntöjen käsittelyyn otettaisiin jatkossa mukaan vaihe, jossa seurojen ja piirien edustajilla olisi rauhassa aikaa tutustua ehdolla oleviin sääntömuutoksiin ja joko tiedustella SKL:n tulkintoja etukäteen tai tehdä muutosehdotuksia. SAL:n hallitus toivookin, että valtuusto antaa tämänkaltaisesta menettelystä uudet ohjeet, joita jatkossa noudatettaisiin.

Uuden sääntömuutosehdotuksen osalta SAL:n hallitus toivoo, että nyt esitettyihin sääntöihin tehtäisiin muutoksia vielä seuraavasti:

Sääntöjen ja ohjeiden järjestys

Sääntöihin tulisi tehdä selkeä etuoikeusjärjestys siitä, mikä on noudatettava järjestys sääntöjen tulkinnassa. 1) Säännöt, 2) Järjestämisohjeet. Sääntötekstit tulisi saattaa sellaiseen muotoon, että järjestämisohjeet voisivat vain täydentää sääntöjä, rikkomatta kuitenkaan niiden selvää kirjainta. Ristiriitaisuudet eivät ole suotavia.

Kilpailukehän koko (kohta 18)

Sääntöteksti kuuluu: "Kilpailukehälle on varattava riittävä tila, joka on vähintään 30 x 40 m. Rata rakennetaan kilpailukehään ja sen koko on 20 x 40 m tai vähintään 800 m2".

Mielestämme em. määrittely vaikeuttaa selvästi kilpailujen järjestämistä talviaikana. Suurin osa talven kilpailuista järjestetään ratsastusmaneeseissa, jotka ovat leveydeltään alle 30 m leveitä. Esitämmekin, että kilpailukehän kokoa rajoittava sääntökohta muotoillaan seuraavasti: Kansallisten kilpailujen kilpailukehän tulee olla kooltaan 20 x 40 m tai vähintään 800 m2. Kansainvälisissä kilpailuissa kilpailukehälle on varattava 30 x40 m suuruinen alue.

Kiimainen narttu (kohta 4)

Säännöissä oleva kielto kiimaisen nartun osallistumisesta kilpailuun tulisi muuttaa esim. seuraavasti. Kilpailuun ei saa osallistua kiimainen narttu paitsi jos kyseessä on virallinen arvokilpailu (SM-, PiirM-, Nuorten SM- tai MM-karsinta tai niihin verrattava kilpailu). Näissä tapauksissa kiimaisille nartuille on varattava oma tila ja niiden on kilpailtava kisansa viimeisenä. Tällä sääntömuutoksella saataisiin poistettua sääntöjen ja järjestämisohjeen välinen ristiriita. Nykyinen tilanne, jossa PiirM kisoihin eivät voi osallistua kiimaiset nartut on myöskin kohtuuton, sillä ovathan ne piirin tärkeimmät kilpailut koko vuoden aikana.

Koirien osallistumisoikeus (kohta 4)

Säännöissä sanotaan ehdottomana, että vastaava koetoimitsija ja ylituomari molemmat tarkistavat koirien osallistumisoikeuden. Säännön tekstin voisi muuttaa siten, että osallistumisoikeuden tarkistamisessa noudatetaan SKL:n tarkistamisesta annettuja ohjeita. Tarkistamisesta ovat aina ensisijaisesti vastuussa vastaava koetoimitsija ja ylituomari.

Hylkäys (kohta 13)

Säännöissä sanotaan yksioikoisesti, että hylkäyksen jälkeen on poistuttava radalta. Kohtaa voisi muuttaa niin, että tuomarilla olisi suurempi harkintavalta toimia tilanteen ja oman koulutuksellisen näkemyksensä mukaan. Säännön sisältöä voisi muokata esim. seuraavasti: Hylkäyksen jälkeen on parin poistuttava radalta, ellei tuomari anna toisenlaisia kyseiseen kilpailuun paremmin soveltuvia ohjeita rataan tutustumisen yhteydessä.

Koiran palkitseminen (kohta 15)

Sääntöteksti kuuluu: "Agilityn 1-luokassa FCI:n agilitysertifikaatti annetaan koiralle, joka on saavuttanut laatupalkinnon "Erinomainen" kolme kertaa virheettömällä radalla (0-0,99) vähintään kahden eri tuomarin arvostelemana. Yksi tuloksista voi olla hyppyradalta."

Voidaanko hyppyrata mainita erikseen, koska virallista hyppyrataa ei tietojemme mukaan ole olemassa.

Sääntöteksti kuuluu: "Agilityn 2-luokassa luokanvaihdon merkiksi annetaan agilitysertifikaatti koiralle, joka on kolme kertaa sijoittunut kolmen parhaan joukkoon 0-tuloksella, joista yksi voi olla hyppyradalta. "

Voidaanko hyppyrata mainita erikseen, koska virallista hyppyrataa ei tietojemme mukaan ole olemassa.

Samoin tulisi mielestämme määritellä 2-luokan osallistumisoikeus tarkemmin: Avoin koirille, jotka ovat saavuttaneet agilitysertifikaatin 1-luokasta, mutta eivät ole vielä saavuttaneet agilitysertifikaatia 2-luokasta.

3-luokan osallistumisoikeuden voisi määritellä samaan tyyliin (yhteneväisyys): Avoin, koirille jotka ovat saavuttaneet agilitysertifikaatin 2-luokasta.

Koiran palkitsemista ja koiran osallistumisoikeutta koskevat sääntökohdat " kilpailun kokoluokat (kohta 3)" tulisi myös yhtenäistää, niin ettei niissä olisi ristiriitaisuuksia.

Arvosteltavat radat (kohta 17) Sääntöteksti kuuluu: "Agilityrata sisältää kontaktiesteet ja pöydän"

Mielestämme tekstin voisi ilmaista muodossa "Agilityrata sisältää kontaktiesteitä ja mahdollisesti pöydän". Tällä muutoksella vältyttäisiin tulkintakysymykseltä, onko jokaisella agilityradalla oltava pöytä.

Sääntöteksti kuuluu: "Hyppyrata on rata, jossa ei ole kontaktiesteitä tai pöytää, ellei pöytää käytetä lähdössä, jolloin sitä ei lasketa esteeksi".

Tulkintaongelmien välttämiseksi tekstin voisi ilmaista muodossa: Hyppyrata on rata, jossa ei ole kontaktiesteitä eikä pöytää, ellei pöytää käytetä lähdössä, jolloin sitä ei lasketa esteeksi.

SM-joukkuekilpailujen järjestämisohje

SM-joukkuekilpailujen järjestämisohjeen esitysluonnoksessa esitetään, että jatkossa joukkueessa olisi kolme koiraa ja näiden kaikkien yhteistulos muodostaisi joukkueen tuloksen.

Mielestämme tällä muutoksella joukkuekilpailun luonne muuttuu oleellisesti, koska kaikkien kolmen koiran on saatava hyväksytty tulos, jotta joukkue saisi tuloksen. Esimerkiksi vuoden 2001 SM-joukkuekilpailussa menetelmällä, jossa kaikkien koirien (4) tulos lasketaan joukkueen yhteistulokseen, olisi vain 11 mini-joukkuetta 30:sta ja 6 maxi-joukkuetta 34:stä saanut hyväksytyn tuloksen.

Esitämmekin, että SM-joukkuekilpailujen järjestämisohjeessa joukkueiden koko määriteltäisiin seuraavasti: Yhdistys määrittelee joukkueen kokoonpanon, jossa on vähintään kolme ja enintään neljä koiraa sekä yksi nimetty varakoira. Joukkueen yhteistulos muodostuu kolmen (3) parhaan tuloksen yhteenlasketuista pisteistä.

Suomen Agilityliiga toivoo, että edellä olevat sääntöjä koskevat sisältötoiveet otetaan huomioon lopullisia sääntöjä muokattaessa.

Kunnioittavasti

Suomen Agilityliiga
hallitus

_________________________________________________________________


Last modified: Wed Dec 19 22:22:57 EET 2001
<-- Takaisin kirjoitusten otsikkosivulle.


<-- Takaisin agility-sivulle.


Pääsivu Uutta Etsi Kilpailut Juorut IRC Artikkelit Seurat
Agilityjutut Koirajutut Vieraskirja Säännöt Agi-valiot Kuvagalleria Radat Linkit