Jutun lähetti Eikä ole , Marraskuun 4, 2010 kello: 08:20:21
Re: suoritusrauhaa koiralleVastineena juttuun: Re: suoritusrauhaa koiralle, jonka kirjoitti: Katja , Marraskuun 4, 2010 kello: 01:24:16:
Katja kirjoitti:
»
» Jepjep, en väittänytkään sitä helpoksi. Väitän kuitenkin, että kaikki tervepäiset koirat ovat opetettavissa sietämään tuomarin aiheuttama häiriö, ei se tuomari sitä koiraa nyt syliin ole kuitenkaan ottamassa. Jos tuomarin läsnäolo on koiralle ylitsepääsemätöntä, ei vika ole pelkästään tuomarissa, vaan kyllä vikaa on silloin koirassakin. Eihän se ketään estä harrastamasta, ja hyvä niin, mutta kannattaa seuraavaa koissua ottaessa miettiä, että millaisia luonneominaisuuksia agilitykoiralta vaaditaan.Juu, kyllä se koirassa vika on. Samaa mieltä. Ns. tervepäinen koira oppii itsekin kokemuksen kautta tietämään, mikä on uhkaa ja mikä ei. Mutta hermorakenteellisesti heikoimmilla pelkotila iskee päälle, vaikka mitä olisi tehty.
Uskoisin, että agilitykoiran luonteen vaatimuksista on tietoa monellakin, mutta joskus vain sattuu niin, että pennusta ei voi varmaksi sanoa, mikä siitä tulee. Tai sen, onko se koulutettavissa psyykkisesti kestäväksi. Kun sellaisen koiran on kotiinsa saanut, sen kanssa on vain toimittava niissä rajoissa, mitä se kestää.
Tällaisia hermorakenteellisesti ei niin hyviä koiria on ollut maailman sivu, ja veikkaan, että niitä tulee aina olemaan, eikä se ole aina kasvattajan valinnoistakaan kiinni. En tiedä, mutta luulisin, että hermorakennepiirteet eivät välttämättä ole aina perimästä kiinni, vaan voihan se olla synnytyksessäkin aikaan saatua vauriota. Jos koira on kaikinpuolin muuten ok, yhteiskuntakelpoinen, kyllä näille yksilöille pitää mielestäni tilaa löytyä - agilityssakin.