Jutun lähetti Ohi män , Marraskuun 23, 2010 kello: 08:22:05
Re: Onnea PM menestyksistäVastineena juttuun: Re: Onnea PM menestyksistä, jonka kirjoitti: ITe , Marraskuun 22, 2010 kello: 13:42:09:
ITe kirjoitti:
» Minusta tätä asiaa tulisi lähestyä ilman sarvia ja hampaita. Varmasti kehitettävää on, mutta innokkaimpienkin fanien tulisi tunnustaa käytännön faktat. Tämä ei tarkoita sitä, että ideoita ei saisi esittää tai että nykyinen tapa olisi paras mahdollinen toteuttaa. Asiallinen keskustelu on aina paikallaan.» Hallituksesta jättäytyneenä en tiedä mitä tämän vuoden toteutuksesta on sovittu, mutta kun muutamina aiempina vuosina olen itsekin näihin juttuihin sekaantunut, niin haluan hieman asiaa valottaa.
» PM-kilpailut ovat mielestäni toiseksi tärkein kansainvälinen arvokilpailu. Omissa silmissäni se nousee jopa European Openin ohi. Tähän kilpailuun ollaan sitouduttu jo vuosia sitten Kennelliiton toimesta ja se on osa Pohjoismaisen Kennelunionin toimintaa. Kilpailu kiertää vuorotellen jokaisessa PKU:n jäsenmaassa ja jo sääntöjen mukaan kilpailuihin liittyy monen moista asiaa. Kilpailumatkat ovat SAGIlle merkittävä kustannuserä ja ne on pyritty pitämään niin kohtuullisina kuin mahdollista kuitenkin aiheuttamatta joukkueelle kohtuutonta rasitusta. Joukkueenjohtajat ovat tässä mielestäni onnistuneetkin varsin kohtuullisesti.
» Kilpailusta tiedottamista on vuosien varrella pyritty delegoimaan jollekin muutenkin matkaan lähteneelle OTO-periaatteella. Tämä siksi, että tiedottajankin matkakustannukset paikanpäälle ovat kuitenkin kustannuksia, jotka täytyy yhteisestä kassasta hoitaa. PM-kilpailujen tiedottaminen varsinkin Suomen ulkopuolella on siis aina jonkinlainen kompromissi, josta yritetään selvitä niillä voimavaroilla, joita paikan päällä on käytettävissä. Itse olen pyytänyt aikoinaan joukkueen johtajalta ja kilpailijan vaimolta jne.. kisatietoja paikan päältä. SAGIn tiedottaja on sitten pyrkinyt saamaan niistä jonkinlaisen kohtuullisen koosteen. Kokonaisvaltaisen kaiken kattavan tiedottamisen toteutus on vaikeata ja edellyttäisi helposti useamman ihmisen paikalla oloa ja yhteistyötä.
» Vuosien varrella on ollut suuria ongelmia mm. saada virallisia tuloksia muista Pohjoismaista. Kilpailun päätyttyä harvoin kenelläkään on aikaa jäädä paikan päälle norkoilemaan listoja. Kiire lentokoneeseen on hyvin tuttu tilanne monelle raportoijalle ja kun hommia tehdään oto-periaatteella, ovat ne varsinaiset tehtävät yleensä kuitenkin tärkeämpiä juuri sillä hetkellä ja jälkikäteen tietojen kokoaminen on vaikeata. Tästä syystä olisikin paljon tärkeämpää päästä Pohjoismaissa sellaisiin menettelytapoihin, joilla jokaisen maan oman tiedottamisen tarve vähenisi sensijaan, että joka vuosi Suomestakin yritetään satsata enemmän ja enemmän hyvän tiedottamisen tason toteutukseen. On paljon tärkeämpää pyrkiä siihen, että saataisiin muut Pohjoismaat toteuttamaan kunnon lähtölistat, tulossivut, web-kamerat ja ratapiirrokset nettiin, sensijaan että panostetaan yhä useamman tiedottajan lähettämiseen paikan päälle. Mielestäni oto-periaate on hyvä ja kustannustehokas, mikäli perusinfra on kunnossa ja paikan päällä olijoilta ei edellytetä valokuuvaamista-, videokuvaamista, nopeita nettikommentteja ym.. kaikkea yhtä aikaa. Yhdelle oto-tiedottajalle se on mielestäni aivan liikaa ja jopa mahdotonta. Sellaisia henkilöitä, jotka selviäsivät edes valokuvaamisesta ja jutun kirjoittamisesta täysin suvereenisti tunnen henkilökohtaisesti vain ja ainoastaan Jani Katiskon. Siinä hän on mielestäni täysin lyömätön. Videokuvaustakaan hän ei kyllä saman aikaisesti kykenisi tekemään.
» Jokainen yksittäinen tiedotustoivomus on sinällään täysin ymmärrettävä. Kun ne kaikki yhdistetään, on työmäärä sellainen, ettei siitä selviäisi paikan päällä yksi henkilö millään. Jo yhden henkilö lähettäminen varta vasten asiasta tiedottamaan on kohtalaisen suuri kustannus. Useamman henkilön lähettäminen olisi mielestäni täysin kohtuutonta. Kustannustehokkainta on oto-tiedottajat. Itse pidän sitä parhaimpana ja riittävänä. Tiedotusaukkoja jää, mutta se on tällä periaattella hyväksyttävissä.
» On hyvä ymmärtää, että esimerkiksi MM-kisoissa paikan päällä oli SAGIn tiedottaja ja valokuvaaja erikseen. Tiedottaja myös videokuvasi ratoja, mikä onneksi onnistui tiedotustilan sijainnista johtuen. Tulospalvelua tehostivat kuitenkin Tero ja Nina Mesiranta, jotka olivat paikalla agi.fi sivustonsa kautta. Myös he tekivät uskomattoman pitkiä päiviä ja systemaattista työtä. Tälläkään tavalla ei homma olisi onnistunut, jolleivät myös katsomon innokkaat suomalaisfanit olisi olleet tulostaulun silminä ja korvina ja välittäneet tietoja Ninan ja Teron käyttöön. Järjestäjän tulospalvelu oli sen sijaan vähintään ontuvaa.
» Kun otetaan esille puuttuvat videot, niin silloin ei myöskään tiedetä mitään niistä teknisistä ongelmista, joita kisapaikalla ilmeni. Minä tiedän ja minä näin. Olin vieressä, mutta en osannut auttaa. Tiedän myös, että siinä kohtaa tiedottaja raapi päätään useampaankin kertaan ja etsi selitystä ongelmalle. Vuosien varrella olen nähnyt vastaavia tilanteita monella harrastajalla ihan normaalissa kuvaustilanteessa, mutta silloin ne jäävät hänen omaksi murheekseen. Tällainen tiedottajan ongelma näkyy tietysti muillekin, mutta olisi hyvä muidenkin ymmärtää, että näitä ongelmia väkisinkin syntyy silloin tällöin, vaikka olisi kuinka hyvin yritetty valmistautua. Mielestäni on oikeutettua kysyä, miksi joitain videoita ei netissä ole, mutta mielestäni ei ole oikeutettua syyllistää tiedottajaa, jonka tiedän pyrkineen ratkaisemaan nämä ongelmat niin hyvin kuin hän pystyi. PM-kisoihin videoihin keskittyvän kuvaajan lähettäminen on kustannuksiltaan kohtuutonta. Jos paikan päällä ei ole kuvaajaa, on kuvien nettiin laittaminenkin vaikeaa. Web-kameralla otettu järjestäjän palvelu on mielestäni hyvä. Ylipäätään kuvaustoiveissa usein unohdetaan, että valo- ja videokuvilla on myös tekijänoikeudet. Ei ole niin yksiselitteisen selvää, mitä ja kenen kuvia voi julkaista ja käyttää. Tästäkin asiasta on kokemuksia. Joku yksittäinen harrastaja voi tehdä vähän kuten haluaa, mutta SAGI on sellainen yhteisö, johon kohdistuu jo huomattavasti suurempia velvoitteita myös lain noudattamisessa kuin tavalliseen harrastajaan. Itse olen myös yksiselitteisesti sitä mieltä, että lakia on noudatettava.
» SAGIn tiedottamisessa on paljon tehtävää. Tuskin tiedottaja ja SAGIn hallitus suhtautuvat yhtään nyreissään niihin henkilöihin, jotka tuovat esille halunsa ottaa osavastuuta tiedottamisen hoitamisesta. Töitä he tekevät harrastuksena ja niillä voimavaroilla, jotka ovat käytettävissä. Olen joskus kuullut heittoja, että mitäs ovat hommaan ryhtyneet, hoitaisivat kun siihen ovat menneet. Voisin vastakysymyksenä todeta, että entäpä jos tämä vapaaehtoistyö lopetettaisiin, kun työmäärä ja odotukset kasvaa sellaisiin mittoihin, että niihin on mahdoton vastata. Jos silloin väsytään, vaihtoehtona voi olla tiedotuksen nollaaminen tai siirtäminen palkalliseksi työksi. Palkallisuuden kustannukset tulisivat meidän kaikkien osalle ja siitä niitä kustannuksia vasta tulisikin. Henkilön palkkaamiseen en haluaisi mennä ja pidän tärkeänä, että ratkaisut löytyvät harrastajien aktivoitumisesta ja yhteistyöstä. Vain niin, että yhdessä kerätään hyviä ideoita ja ollaan myös valmiita tekemään niiden eteen töitä harrastuspohjalta, voidaan pitkän päälle kehittää tiedotusta ja myös kaikkea muuta SAGIn toimintaa. PM-kisoissa tarvitaan yhteistyötä myös maiden välillä.
» Ismo Teivainen
» harrastajaKiitos Ismolle todella laajasta ja tarkasta selvityksestä. Useimmat ymmärtävät, että tekniikka, aikataulut yms. maailmalla eivät aina vörki ja että otona tätä tehdään. Ehkä sitten MM-kisojen puuttuvat radat ovat edelleenkin tekniikkaongelmien vuoksi mahdotonta saada näkyville, esim. koosteena. Tai niitä ei ole olemassa.
Kaikilla vaan ei ole mahdollisuutta olla juuri kuumimpaan aikaan katsomassa ilmaista videota tai lähteä paikanpäälle, mutta olisi mukava osallistua vähän myöhemmin toisella tapaa. Ehkä jonain päivänä.