Jutun lähetti Ismo Teivainen , Elokuun 30, 2011 kello: 17:50:55
Re: EO ja TOP-Team valintakriteeritVastineena juttuun: Re: EO ja TOP-Team valintakriteerit, jonka kirjoitti: Taas Sagin kypsymättömyys , Elokuun 29, 2011 kello: 21:05:46:
Taas Sagin kypsymättömyys kirjoitti:
» Nyt kyllä osoitit tyhmyytesi. Sagin hallintorakenne on jostain jurakaudelta, jossa todellakaan yksitäisellä henkilöllä tai seuralla ei ole mitään valtaa, jos haluaa vaikuttamaan.
» Toimikuntien johtohenkilöt pysyvät vuodesta toiseen samoina ja nämä pysyvät jäsenet kyllä jyräävät uudet mielipiteet tainnoksiin, jos ne eivät heitä kiinnosta.
» Hallitus valitaan äänienemmistöperiaatteella, jossa jäenmäärältään suuret ja agiharrastajia paljon sisältävät alueet saavat omat jäsenensä hallitukseen ja äänestävät pienet ulos, jos "pieni" ei tee vuoden kestävää tehokasta lobbausta. Joissakin muissa liitoissa on hallituksessa paikat jaettu tavalla, joissa jokaisella SLU:n piirillä on omat vakiopaikat ja nämä piirit valitsevat käytännössä itse edustajansa lajiliiton hallitukseen. Ja tiedän, että tämä on esitetty SAGIlle. Mutta etelä keskeisyys jatkukoon.
Mielenkiintoista ja todella kiitettävää, että syntyy keskustelua SAGIsta. Koska olen käynyt läpi kaikki SAGIn alkuvaiheet, niin ehkä on kuitenkin syytä korjata muutamia keskeisiä virheitä, joita tässä esitetään. Myönnän, että olen jäävi arvioinnin osalta, koska olen itse ollut muokkaamassa perusteita, mutta ehkä joitakin asioita on kuitenkin syytä esittää.
Ensinnäkin edustukselliseen demokratiaan kai kuuluu, että päättäjillä tulee olla jäsenistöltä saatu valtuutus, eli monet myöntävät valtuutuksen harvoille. Tämä on kai peruslähtökohta.
SAGIn sääntöjen lähtökohtia on edustuksellisuus, jossa keskeisessä roolissa on SAGIn jäsenseura. Seuran roolin tärkeys oli monestakin syystä toiminnan lähtökohtana ja tässä muutamia perusteluita:
- Urheilupuolella on liittoja, joissa on henkilöjäseniä ja sellaisia liittoja, joissa on seurajäseniä. Toimintatavoista molemmilla on omat hyötynsä ja haittansa. Molemmilla tavoilla toteutettuna on mahdollista täyttää demokratian perusehdot edustuksellisuus ja enemmistöpäätökset. Oli siis oltava muita syitä, minkä perusteella malli valittiin.
- Yksi tärkeä pohdinta koski liiton syntymisen edellytyksiä eli olisiko sellaisia riittävästi olemassa eri toimintamalleilla. Edellytyksiä voi siis olla kummallekin mallille puolesta ja vastaan.
Seurajäsenyyden puolesta puhuivat mm. seuraavat seikat. Seura on agilityssa keskeinen toimija sekä toiminnan järjestäjänä että myös taloudellisen vastuun kantajana. Seurat käytännössä suunnittelevat koulutuksen suuret kuviot eri paikkakunnilla, järjestävät kilpailut ja sekä ylipäätään pitävät yllä organisaatiota, joka voi ottaa vastatakseen asioita isossa mittakaavassa. Yksittäisiltä harrastajilta ei voida odottaa tai edellyttää pitkäaikaista sitoutumista taloudellisesti tai asioiden kehittämiseksi, mutta seuroilta voidaan. Siksi ainakin henkilökohtaisesti näen, että vain seurat ovat pitkällä aikavälillä kykeneviä kehittämään SAGIn toimintaa ja agilitya maanlaajuisesti. Uusia harrastajia sen sijaa tulee ja vanhoja menee, mutta seurat pysyvät. Toki SAGIn hallintoelimissä on ihmisiä, jotka ovat harrastajia, mutta he ovat siellä ennen kaikkea seurojensa edustajina. Valtuutuksensakin he saavat seurojen edustajien antaman tuen perusteella.
SAGI ei olisi myöskään voinut syntyä sellaisena liittona, jossa olisi vain henkilöjäseniä. Se oli yksinkertaisesti poissuljettu vaihtoehto. Kennelliitto ei olisi hyväksynyt sellaista valtakunnallista liittoa, joka olisi vienyt mahdollisesti sen jäsenyhdistyksiltä jäseniä. Kennelliiton jäseniähän ovat rotujärjestöt ja piirit. Paikalliset koirayhdistykset ovat jäseniä piireissä ei suoraan Kennelliitossa. Tämä siis tarkoittaa, että ainakin piirit olisivat kaataneet Kennelliitossa sellaisen sääntöehdotuksen, jossa olisi lajiliitoille sallittu henkilöjäsenet suoraan lajiliiton jäseniksi. Olisi hyvä muistaa, että ylipäätään, kun lajiliiton valmistelu aloitettiin, ei Kennelliiton säännöt edes tunteneet lajiliittoa. Nyt Kennelliitolla on lajiliitto-ohjesääntö, joka on huomioitava lajiliitton säännöissä. SAGIn perustamisprosessi siis loi Kennelliittoon aivan uuden toimintamallin ja käsitteen eli lajiliiton.
Kaiken kaikkiaan siis ensimmäisen lajiliiton eli SAGIn oli sekä välttämätöntä että mielestäni myös täysin sen oman edun mukaista tulla perustetuksi juuri seurojen toimesta. En ainakaan itse ole löytänyt mitään sellaista perustelua, mikä tekisi henkilöjäsenyyteen perustuvan liiton jotenkin paremmaksi. Seurojen perustamalle liitolle löytäisin vielä paljon lisää perusteluita, mutta edellä mainitutkin ovat riittävän painavia. Kaiken lisäksi on fakta, että SAGIn perustivat seurat eivät yksittäiset henkilöjäsenet. Oma seurani oli jopa ensimmäinen allekirjoittaja ja muitakin seuroja oli muistaakseni 22 kpl, joten mielestäni se edusti jo varsin suurta joukkoa. Nykyisin SAGIssa on noin 200 jäsenyhdistystä ja niillä on äänivaltaa suhteessa niihin kuuluvien lisenssinomistajien määrään. Tällä tavoin tasapainottuu harrastajamäärien merkitys, eikä edes teoriassa SAGIssa voi saada valtaa ilman todellisien harrastajien määrän kautta valuvaa valtuutusta.
SAGIssa ei ole piirijäseniä, joten SAGIssa ei myöskään ole piiriorganisaatiota. Kennelliiton piirit eivät edes Kennelliiton sääntöjen mukaan voi olla SAGIn jäseniä. Se on siis poissuljettu vaihtoehto. On mahdoton kuvitella, että SAGI ulkoistaisi valtaansa Kennelliiton piireille, joiden toimintaan sillä ei ole mitään sananvaltaa, vaikka SAGIn jäsenyhdistykset ovatkin omien piiriensä jäseniä. Toisaalta on vaikea myös kuvitella, että koska SAGIssa on mukana yleisyhdistyksiä, että ne jotenkin velvoitettaisiin osallistumaan vielä toisen piiriorganisaation ylläpitoon. On aivan liian monta perustelua, miksi SAGIn omaa piiriorganisaatiota ei ole syytä eikä edes mahdollista tehdä, jotta siihen kannattaisi laittaa kovin paljoa paukkuja. Se on hukkaan heitettyä energiaa. Mikään ei kuitenkaan estä seuroja tekemästä yhteistyötä kennelpiirien sisällä ja tämä on jopa suositeltavaa ja siitä on myös hyviä esimerkkejä. Kennelpiirit kuitenkin poikkeavat hyvin paljon toisistaan ja se mikä sopii toisen alueen yhteistyökuvioksi ei sovi toisaalle. Kysymys on sielläkin seurojen halusta tehdä yhteistyötä keskenään. Edes yhdessäkään kennelpiirissä ei ole henkilöjäseniä.
Ilman alueellisia organisaatioita myöskään minkäänlaisia SAGIn hallintoelimiin tapahtuvia henkilövalintoja alueittain ei ole helppoa juridisesti kestävällä tavalla toteuttaa. Kun vielä patentti- ja rekisterihallituksen (prh) lakimies totesi, että ylipäätään siellä suhtaudutaan hyvinkin kielteisesti kaikenlaisiin säännöissä määriteltyihin mandaattipaikkoihin. PRHn kanta on, että sekä seurojen että harrastajien välinen demokratia toteutuu paremmin ilman minkäänlaista mandaattien sanelemaa menettelyä. Tästä syystä esimerkiksi tuomareilla ei ole SAGIn hallituksessa mitään mandaattipaikkaa ja heidänkin edustajansa tulisi valita yleiskokouksen äänillä. Menettely on siis mitä nykyaikaisinta demokratiaa ja perustuu ajatteluun, jossa ei onneksi ole enää häivettäkään jurakaudelta. Mandaattiajattelu on vanhanaikaista. Se on fakta, joka kestää minkä tahansa tarkemman arvioinnin sekä yhteiskuntatieteellisen että juridisen.
Haluan vielä korostaa, että on hyvä, että kritisoidaan asioita, mutta olisi hyvä tietää, mitkä ovat tosiasiat vaikkapa organisaation taustalla. Uskallan myös väittää, että SAGI on tehnyt todella paljon alueellisen tasa-arvon eteen. En väitä, että kaikkea mahdollista olisi tehty. Aina on varaa tehdä enemmän ja aina on syytä arvioida toteutuuko tehdyissä päätöksissä myös alueellinen tasa-arvo. Siitä on syytä käydä keskustelua vaikka joka päivä. Keskustelua on mielestäni syytä kuitenkin käydä selkeinä tehtyjen päätösten arviointeina ja olisi syytä esittää vaihtoehtoja jopa hyvinkin pitkälle valmisteltuja. Mielestäni ei ole kohtuullista heittää lokaa epämääräisillä syytöksillä ja kyseenalaistaa organisaatio, kun kaiken lisäksi taustalla tuntuu olevan selvää tietämättömyyttä perusteista ja faktoista.
Jokainen organisaatio tekee hyviä ja huonoja päätöksiä. Jokainen organisaatio tekee myös suuren joukon kohtuullisia päätöksiä. Parhaiten päätöksiin voi vaikuttaa toimimalla organisaation sääntöjen ja toimintamallien mukaisesti. Kaikkein epäluotettavinta olisi, jos kaikki ideat kerättäisiin erilaisten epävirallisten foorumien keskusteluista. Hyvä esitys on hyvä myös paperilla ja allekirjoitettuna.