Jutun lähetti ITe , Lokakuun 9, 2011 kello: 11:50:23
Re: Hallin rakentajille tiedoksiVastineena juttuun: Hallin rakentajille tiedoksi , jonka kirjoitti: ITe , Lokakuun 8, 2011 kello: 17:35:24:
Liikunnan ja Urheilun Maailmalta löytyy myös artikkeli meille miehille. Viimeaikoina hieman vähemmän liikkuneena sitä ehkä tuppaa siirtymään synkkyyden puolelle :-))
LUM:
Vähän liikkuvat keski-ikäiset miehet kokevat enemmän toivottomuuden tunteita kuin liikuntaa harrastavat, osoittaa lääketieteen lisensiaatti Maarit Valtosen tuore väitöstutkimus, joka tarkastetaan Itä-Suomen yliopistossa huomenna perjantaina.
Aiempien tutkimusten mukaan toivottomuus, eli vähäiset odotukset tulevaisuutta ja omia kykyjä kohtaan, lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja kuolleisuutta sekä huonontaa elämänlaatua. Maarit Valtosen tutkimus osoitti, että toivottomuus on vahvasti yhteydessä myös metaboliseen oireyhtymään.
Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa tilaa, jossa esiintyy samanaikaisesti poikkeavuuksia sokeri-, insuliini- ja rasva-aineenvaihdunnassa, kohonnutta verenpainetta sekä keskivartaloon painottuvaa ylipainoa. Nämä altistavat etenkin tyypin 2 diabeteksen kehittymiselle sekä sydän- ja verisuonisairauksille.
"Kansanterveyden edistämistyössä ja potilaiden hoidossa lääkärien tulisi huomioida perinteisten riskitekijöiden lisäksi yksilön henkiset voimavarat sekä elämänasenne", Valtonen muistuttaa.
Valtosen tutkimuksen mukaan säännöllisesti liikuntaa harrastavat miehet kokevat vähemmän toivottomuutta itsensä ja tulevaisuutensa suhteen riippumatta muista masennusoireista. Liikunnan harrastaminen näyttäisi myös suojaavan toivottomuuden tunteilta seurannan aikana.
"Tulokset korostavat jälleen kerran liikunnan kokonaisvaltaista merkitystä terveydelle. Liikunnan edistämiseen täytyy panostaa myös tulevaisuudessa se on edelleen yksi halvimpia lääkkeitä", Valtonen painottaa.
Suomessa on noin 250 000 diagnosoitua tyypin 2 diabeetikkoa. Lisäksi noin 200 000 ihmistä sairastaa tautia tietämättään. Heistä suurimmalla osalla on metabolinen oireyhtymä. Diabeetikkojen sairaanhoitokustannusten osuus kaikista Suomen terveydenhuoltomenoista on noin 10 prosenttia.
"Kansana vaadimme, että yhteiskuntamme huolehtii hyvinvoinnistamme ja laittaa terveytemme etusijalle eikö olisi syytä vaatia sitä myös itseltämme", Valtonen kysyy. "Suurella osalla meistä terveys riippuu pitkälle niistä pienistä valinnoista, joita päivittäin itse teemme. Puolen tunnin päivittäinen satsaus hyvinvointiin liikunnan muodossa ei pitäisi olla meiltä liikaa vaadittu."
Valtosen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men (Toivottomuus, masennusoireet, liikunta-aktiivisuus ja metabolinen oireyhtymä miehillä) on osa Itä-Suomen Yliopiston laajaa väestöpohjaista Sepelvaltimotaudin Vaaratekijätutkimusta. Tutkimuksessa kartoitettiin 2 682 keski-ikäisen miehen masennusoireita kattavilla kyselylomakkeilla, määritettiin sydän- ja verisuonitauteihin liittyvät riskitekijät, arvioitiin liikunta-aktiivisuus sekä mitattiin kestävyyskunto. Seurantatutkimukset suoritettiin 4 ja 11 vuoden kuluttua.
SLU:n jäsenjärjestöt ja niiden seurat saavat käyttää tekstiä lähteen mainiten: LUM 12/11, SLU.fi.