Jutun lähetti TiiPiiTii , Lokakuun 12, 2011 kello: 15:22:05
Re: Paras pohjaVastineena juttuun: Re: Paras pohja, jonka kirjoitti: hih , Lokakuun 11, 2011 kello: 18:57:17:
hih kirjoitti:
» TiiPiiTii kirjoitti:
» » hih kirjoitti:
» » » Suomessa pelätään nurmellakin kisaamista, mutta kun euroopassa on käynyt kisaamassa muutamissa eri nurmikisoissa, niin pakkoa sanoa muutama sana oikean nurmen puolesta.» » » Olen saanut kisata litimärällä nurmella sekä kuivalla nurmella. Molemmissa tapauksissa koira liikkui loistavasti ilman mitään ongelmia. Kahden viikon sateiden pehmittämä nurmikenttä oli paljon parempi kisata kuin ikinä osasin kuvitella. Vain omissa liikkeissä piti hiukan varoa kun joissakin kohdin pohja oli pehmentynyt ja tuntui että kohta lähtee alta, mutta ei lähtenyt. Kokemusteni mukaan nurmikenttä on hyvä, ja paljon mukavampi kisa- ja treenipaikka kuin hiekkakentät. MM-kisoja katsellessa tuli väistämättä mieleen, kuinka tärkeää on että koira saa treenata ja kisata kaikilla mahdollisilla kisa-alustoilla. Ymmärrän kyllä pohjolan asettamat rajoitukset nurmikentille.
» » Oletko katsonut EO 2010-kisojen videoita, kun Liberecissä kisattiin nurmella.. Pahinta oli lauantaina ja sade alkoi vasta torstai-iltana. Minikoirille ja osin medeillekin radat olivat vielä aika siedettävät, mutta ohjaajille ja maksikoirille - no ei ainakaan ollut liian kova tai joustamaton alusta, tosin paikoin nilkkaan asti ylettyvä muta hieman varmasti hidasti :) Onneksi järjestäjät tajusivat edes kesken kisan hieman poistaa "nurmea" ja tuoda kottikärrylasteittain hiekkaa tilalle.
» Vastaus kysymykseen: Olen
» EO:ssa oli muistaakseni ainakin pari (tai parisataa) koiraa enemmän yhdessä luokassa kuin suomen normi kisoissa. Nämä asiat eivät siis liity mitenkään toisiinsa.
Olihan siellä.. tuloslistan mukaan n. 330 maksia, joille jo varmaan ennen puoltaväliä kunnostettiin kenttää. eikä kenttää olisi kunnostettu, jollei se olisi jo ollut pidempään pilalla tietyistä kohdin.
Sopivalla rataprofiililla maksikoirat rikkovat märän nurmen pinnan yllättävän nopeasti ja sen jälkeen olosuhteet eivät enää pohjan(kaan) puolesta ole tasaiset.
Toki nurmikenttiä on monentasoisia - jotkut ovat kuoppaisia kuin perunamaat, toiset ihanteellisia myös veden poisvalumisen/imeytymisen suhteen tai kovia kuin naapurini murmikko johon ei jäänyt multakuormassa olevasta kuorma-autosta edes painumia.
samahan on kivituhkapohjassa: ne ovat "kehityksensä" eri vaiheissa, yleensä aluksi liian syvälle asti pehmeitä ja pitkään käytössä oltuaan todella kovia.