Jutun lähetti ITe , Marraskuun 22, 2011 kello: 10:54:32
Re: Agilityn copy rightVastineena juttuun: Agilityn copy right, jonka kirjoitti: L agikirja , Marraskuun 21, 2011 kello: 12:26:16:
Tampereen teknisessä yliopistossa on ainakin pohdittu teoksen roolia. Asian tulkintaa voisi kysellä vaikkapa tekijänoikeusneuvostosta, jos asia enemmänkin kiinnostaa. Tässä siis yhdenlaista pohdintaa:
www.cs.tut.fi/~jkorpela/tekoik/1.4.html
Mikä on teos?
Kysymys siitä, mikä on teos tekijänoikeudellisessa mielessä, on sangen laaja. Siihen vastattaessa joudutaan joskus hankaliin tulkintaongelmiin.
Usein korostetaan, että tekijänoikeus on muodon, ei sisällön suojaa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita yleensä sellaisia ulkonaisia asioita kuin kirjallisen teoksen taitto taikka se, missä tiedostomuodossa kuva on. "Muoto" tarkoittaa tässä sitä persoonallista ilmaisua, jolla joku on esittänyt jonkin asian tai ajatuksen, esimerkiksi kuvannut sanallisesti jonkin tapahtuman. Toisen tason kysymys on sitten se, esitetäänkö esimerkiksi sanallinen kuvaus sanomalehteen taitettuna juttuna, verkkosivuna tai ääneen luettuna; nämä tulkitaan tällöin saman teoksen eri ilmenemismuodoiksi.
Tekijänoikeus on siis persoonallisen ilmaisun suojaa, joten tosiasiat, mielipiteet, teoriat, menetelmät ja ideat sinänsä jäävät tekijänoikeuden ulkopuolelle. Vaikka esimerkiksi tieteellinen teoria voi olla mitä suurimmassa määrin luovan työn tulos, sitä ei katsota teokseksi. Sen sijaan teorian erityinen esitys kirjallisessa tai kuvallisessa muodossa saa suojan. Joskus joudutaan kyllä vaikeaan rajanvetoon sen suhteen, mikä on persoonallista ilmaisua ja mikä taas sisältöä sinänsä.
Tekijänoikeuslaissa ei ole nimenomaista teoksen määritelmää, mutta siinä säädetään (1 §):
Sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen, olkoonpa se kaunokirjallinen tahi selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos, rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote taikka ilmetköönpä se muulla tavalla.
Luetellaan siis joukko erilaisia teoksen muotoja, joiden jälkeen tulee ilmaisu, joka kertoo, että luettelo ei suinkaan ole tyhjentävä. Selvää siis on, että teos voi muodoltaan olla myös esimerkiksi tietokoneohjelma, kartta, kirje, meili (eli ns. sähköpostiviesti) tai nyyseihin tai muulle keskustelufoorumille lähetetty kirjoitus.Tätä ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että kaikki laissa lueteltuja tyyppejä olevat tuotokset olisivat teoksia. Esimerkiksi aivan mikä tahansa "selittävä kirjallinen tai suullinen esitys" (esimerkiksi viesti "Sopii!") ei ole teos.
Siitä, onko kyseessä teos vai ei, voidaan pyytää tekijänoikeusneuvoston lausunto, mutta viime kädessä asian ratkaisee tuomioistuin siinä tapauksessa, että tekijänoikeuden rikkomisesta nostetaan oikeusjuttu.
Varsinaisen tekijänoikeussuojan osalta puhutaan yleisesti teoskynnyksestä, joka täytyy ylittää. Tällöin ei ole kyse esimerkiksi kaunokirjallisen kirjoitelman taiteellisesta tasosta tai asiakirjoituksen faktojen oikeellisuudesta. Myöskään teoksen laajuus, esimerkiksi kirjoituksen pituus, ei yksinään ole ratkaiseva. Periaatteessa teos voi olla hyvinkin suppea, mutta esimerkiksi muutaman sanan mittaisia kielellisiä ilmaisuja kuten tunnuslauseita ei yleensä ole tulkittu teoksiksi.
Se, että jollakin tuotoksella kuten tekstillä on jokin käytännöllinen tehtävä, ei itsessään ole tekijänoikeuden este. Toisaalta se ei myöskään riitä tekemään siitä teosta tekijänoikeudellisessa mielessä, olipa tehtävä miten merkittävä tahansa. Pikemminkin käytännöllinen, selostava luonne voi saada aikaan, että kirjallista tuotosta ei tulkita teokseksi, jos selostustehtävää ei voi tehdä olennaisesti erilaisilla tavoilla. Esimerkiksi tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2000:1 on arvioitu erään pallopelin sääntöjen 22-sivuisten sääntöjen jäävän teoskäsitteen ulkopuolelle. Lausunnosta voidaan päätellä, että tällöin on arvioitu sääntöjen kuvauksen (esitystavan) pikemminkin kuin itse sääntöjen omaperäisyyttä. Vastaavista syistä jää esimerkiksi tavanomainen ruokaohje (ruokaresepti) yleensä tekijänoikeuden ulkopuolelle.
Toisaalta sekä tekijänoikeusneuvoston lausunnossa 2003:17 että Turun hovioikeuden tuomiossa 2007:3 on tulkittu erään verkkokaupan sopimusehdot teokseksi. Kyseessä ovat Verkkokauppa.comin sopimusehdot.
Laissa ei käytetä sanaa teoskynnys, eikä siinä myöskään ole nimenomaista määritelmää siitä, mitä on pidettävä "kirjallisena tai taiteellisena teoksena". Teoskynnyksen käsitettä vastaa laissa lähinnä se, että tekijänoikeuden säädetään kuuluvan sille, joka on luonut teoksen (1 §). Asia on rajatapauksissa erittäin tulkinnanvarainen. Lainselityksissä esitetään sentapaisia luonnehdintoja, että teoksen tulee ilmentää tekijän persoonallista luomistyötä. On myös esitetty sellainen arviointiperuste, että kyseessä ei ole teos, jos kuka hyvänsä olisi samoista lähtökohdista tuottanut samanlaisen tuotteen. Silloinhan kyse ei ole luovasta työstä, jossa olisi tilaa persoonallisille ratkaisuille.
Teostason saavuttamista eli teoskynnyksen ylittämistä arvioidaan vaihtelevasti. Esimerkiksi karttoja pidetään yleisesti teoksina, vaikka tavanomaisia karttoja on vaikea nähdä persoonallisina luomuksina. Toisaalta taideteollisuuden osalta kynnys on asetettu korkealle. Tavanomaiset käyttöesineet jäävät yleensä teoskäsitteen ulkopuolelle. Arkkitehdin suunnittelemaa tyyppitaloakaan ei ole pidetty teoksena.
Tilannetta selittää paljolti tekijänoikeuden historiallinen tausta: se oli alun perin nimenomaan luovan taiteen tuotosten suojaamista. Se on vasta myöhemmin joutunut suojaamaan myös arvoja, joita voidaan luonnehtia teollisiksi oikeuksiksi, paljolti siksi, että ne on koettu osittain suojaa vaativiksi ja muutakaan suojan muotoa ei ole ollut. Melko suoraan asian ilmaisee Pirkko-Liisa Haarmannin ja Marja-Leesa Mansalan kirja Immateriaalioikeuden perusteet (s. 8283):
Käytännössä teoskynnyksen korkeus vaihtelee teostyypeittäin. Erityisesti kaunokirjallisten teosten, sävellysten ja kuvataiteen kojhdalla kynnystä pidetään varsin matalana. Mitä kauemmas edetään näistä alun perin tekijänoikeuden ydinalueeseen kuuluneista teostyypeistä, sitä korkeammaksi teoskynnys näyttää nousevan. Esimerkiksi niin sanotun käyttötaiteen puolella kynnyksen korkeuteen vaikuttaa toisaalta mahdollisuus hankkia tuotteita suojaamaan mallioikeus ja toisaalta se seikka, että matala suojakynnys olisi omiaan rajoittamaan kilpailua.Vaikka esimerkiksi kuva, teksti tai taulukko ei saisi varsinaista tekijänoikeussuojaa, se saattaa nauttia ns. lähioikeuden suojaa kuten luettelosuojaa.
Verkkosivu sisältää hyvin usein tekijänoikeuden tai lähioikeuksien suojaamia osia, kuten kirjallisia teoksia tai valokuvia. Sen sijaan sivun graafinen ilme ei yleensä ole suojattu, ei myöskään koodi, jolla se on saatu aikaan. Tekijänoikeusneuvoston lausunnon mukaan verkkosivusto kokonaisuutena voi saada luettelosuojan. Ks. kirjoitusta Web-sivujen tekijänoikeudesta, erityisesti sen siirtymisestä.
ITe: Tähän lisäisin vielä, että seurassa kannattaa ainakin olla tietoisia etukäteen mahdollisista rajoituksista. Se selviää helposti kysymällä.