Jutun lähetti Tavoiteltava suoritus , Huhtikuun 26, 2012 kello: 11:36:07
Re: NenäkosketusVastineena juttuun: Nenäkosketus, jonka kirjoitti: LE , Huhtikuun 26, 2012 kello: 08:51:59:
LE kirjoitti:
» Hei!» Osaisiko joku kertoa ns. nenäkosketuksen opetuksesta kontakteilla. Miten pitäisi edetä sitten kun koira osaa käskystä koskettaa nenällään maata kontaktilla seistessään 2on2off-asennossa?
Tärkeää nenäkosketuksessa, kuten muissakin 2on2off-perusteisissa menetelmissä, on pyrkiä opettamaan koira MENEMÄÄN ASENTOON kontaktin päähän, ei OLEMAAN asennossa kontaktin päässä.
» Miten pelkkään kontaktiharjoitteluun liitetään koko esteen suoritus? Pitääkö erillisestä koske-käskysanasta pyrkiä eroon eli riittääkö, että sanoo esim. puomi vai pitääkö sanoa puomi ja erikseen vielä koske? Missä vaiheessa koske-käsky annetaan, aika vaikea on kisoissa osata antaa se nopean koiran kanssa täsmälleen oikeassa kohdassa, etenkin kun pitäisi seurata ohjaajana myös rataa eikä koko ajan koiraa?
Tavoite tulisi olla, että "osu" -käsky tarkoittaa, että koira hakeutuu oikeaan asentoon, jolloin käsky voidaan antaa ennen kuin koira on kontaktialueella ja mahdollisesti jopa sisällyttää estekäskyyn.
Jos käsky tarkoittaa koiralle "pysähdy siihen" ja ajatuksen olisi antaa käsky koiran ollessa kontaktilla, veikkaisin, että suunnitelma ei tule kestämään kilpailutilanteessa.
» Aika moni kokenutkin koira alkaa aikaa myöten "hidastelemaan" kontaktien lopussa eli alkaa "ennakoimaan" sitä loppupaikkaa ja ikään kuin odottaa joko vähempikin eteneminen riittäisi ja saisiko jo kontaktilta vapautus-käskyn.
Väittäisin, että hidasteleminen on aika usein seurausta ohjaajan epäjohdonmukaisuudesta. Etenkin kisatilanteissa hyväksytään riittäväksi, että koira tulee suunnilleen kontaktille asti ja annetaan vapautuskäsky ennen kuin koira on ehtinyt oikeaan suoritusasentoon (2on-2off), jolloin koira saa palkkion (pääsee jatkamaan rataa) "väärällä" suorituksella.
Tämä on tavallaan pysäytyskontaktien sisäänrakennettu ongelma. Aikaerot kärjessä ovat niin olemattomia, että kisatakseen kärkisijoista ei ole varaa vaatia koiralta aitoa pysähtymistä kilpailuissa, jolloin koira saattaa ruveta kokeilemaan mihin asti tuleminen riittää. Tilanne helpottuu, jos koiralle saadaan harjoituksissa erittäin selkeäksi mikä on oikea suoritus (eli tullaan vauhdilla 2on-2off -asentoon), mutta suoritusvarmuuden takaamiseksi tätä olisi hyvä ajoittain vaatia kisoissakin. Koirat ovat aika nokkelia aistimaan kisatiltanteen ja harjoitusten väliset erot ja jos kisoihin pääsee muodostumaan aivan eri kriteeristö, ongelmaa voi olla todella vaikea saada korjattua, kun kyllähän koira treeneissä tekee kontaktit ihan oikein.