Jutun lähetti Arjalainen , Lokakuun 18, 2012 kello: 10:08:14
Re: Juoksuisista valittajatVastineena juttuun: Re: Juoksuisista valittajat, jonka kirjoitti: rodut , Lokakuun 17, 2012 kello: 19:11:03:
rodut kirjoitti:
» Johanna Väisänen kirjoitti:
» » Voe elämä...» » Mielestäni tässä on nyt asenteesta kyse, ei mistään muusta. Taitaa ongelma olla enemmän omistajan omassa pääkopassa kuin sen uroskoiran korvien tai haarojen välissä.
» Monestako alkukantaisemmasta rodun urosedustajasta sinulla on kokemusta?
» En nyt tarkoita pilalle jalostettuja astutuksessa autettavia, vaan ihan oikeita uroksia.
» On aika rajua sanoa, että omistajan korvien välissä on vika, jos ei itsellä ole todella laajaa kokemusta eri roduista.
» Itse ainakin ymmärrän, että toisilla roduilla suvunjatkamisvietti on huomattavasti vahvempi kuin toisilla.
» Halutaanko näiden rotujen omistajille nyt näinkin sanoa, että agility on vain tietyntyyppisille roduille tarkoitettu laji, jos ns. ylimmässä luokassa haluaa kisata?
» Onneksi agilitykansassa on sitkeitä yksilöitä, jotka kaikesta huolimatta jatkavat kisaamista sen ei niin agilityrodun kanssa.
» Miksi agilitystä on tullut laji, jossa koiran pitäisi sivuuttaa luonnollinen viettinsä ja pystyä kaikissa olosuhteissa parhaaseen suoritukseen? Onko koirasta tullut kilpailuväline?Pitäisi määritellä "alkukantainen rotu". Onko niitä enää olemassa? Itselläni on ollut 4 eri rotua, eikä voi sanoa rodun perusteella suuntaan tai toiseen. On ollut myös suvun sisällä kaksi eri ääripäätä. Suvun viettitaipumus on yksilökohtaista.
En ymmärrä, missä kohtaan agilityn olisi tarkoitus olla tietyille roduille suunnattua? Olen ymmärtänyt, että agilityn voidaan ajatella olevan koiran työtä, ihan niin kuin metsästys yms. jolloin koira on nk. työkaveri, jolle asetetaan odotuksia ja vaatimuksia. Pentuaika on perehdyttämistä ja työhön kouluttamista. Siitä pidetään huolta, että työkaveri pystyy suoriutumaan omasta osuudestaan. Jos työkaveri ei pysty täyttämään omaa osuuttaan, jokainen päättää, miten sen ratkaisee.