Jutun lähetti HeTe , Toukokuun 1, 2013 kello: 20:09:05
Re: Johan pomppas!Vastineena juttuun: Re: Johan pomppas!, jonka kirjoitti: hihnassa , Huhtikuun 29, 2013 kello: 10:43:56:
Voi hyvä luoja!! Mistä näitä idiootteja riittää?!
Joo, sinulla on hyvin menestynyt agilityvalio, joka ei ole loukannut itseään, hienoa! Olet onnistunut saamaan itsellesi erinomaisen urheiluvälineen! Harmi vain että kyseessä on elollinen, tunteva urheiluväline... Ei koiran elämänlaatua voi mitata sillä montako nollaa sillä on!hihnassa kirjoitti:
» » » Olisinko tehnyt jotain paremmin antamalla koiran kuljeksia vapaana keskikaupungilla tai kuskaamalla sitä jonnekin perämetsiin autolla - jossa kaikenmaailman tapaturmariskit olisivat voineet olla kovemmat ??
Suomi on sen verran perämetsää koko valtio, että jokaikisestä kaupungista pääsee metsään bussilla, jollei sitten kävellen. Ja se on ihan jokaisen oma valinta ottaako sitä koiraa sinne keskikaupungille remmin päähän. Moni ihminen lykkää koiranhankintaa juuri siitä syystä, ettei koe voivansa tarjota sille kyllin luonnonmukaista elämää tai ei omista koiran pitämistä helpottavaa autoa.
Tai jos tällä periaatteella mennään, niin taidanpa ottaa kilin elämääni sulostuttamaan! Ja jos taloyhtiössä joku valittaa että se syö koko nurmikon tai puskee lapsia niin totean vain etten voi kuskata sitä minnekään maalle toteuttamaan itseään...» Metsästysaikana on vuosikaudet joku koiristani aina ollut mukana metsällä. Tuo agikoira kun 4-vuotiaana eka kertaa lähti mukaani, se ei todellakaan nauttinut metsälenkeistä, vaan siirtyi tielle kulkemaan aina, kun mahdollista :)
Tämä teksti voisi olla naurettava, mutta hymiö perässä tekee siitä pelottavan.
Olipa kerran koirasta, joka eli ensimmäiset 4v elämästään pentutehtaassa "töissä", elellen pienessä häkissä ja ulkoilut rajoittuivat huoneen nurkkaan p**komiseen. Sitten ilkeä tehtailija saatiin kiinni ja koirat pelastetttiin. Pienessä häkissä ikänsä elänyt koira sai uuden kodin, mutta pelkäsi siellä kaikkea, etenkin suurta pihamaata, koska ei ollut koskaan sellaista nähnyt. (Tässä vaiheessa kaikki säälivät koiraa, ja ymmärtävät sen johtuvan erittäin puutteellisesta altistumisesta erilaisille ympäristöille, jota myös sosiaalistamiseksi kutsutaan)
Nykyään monet tosiharrastajat kyllä vievät pentuja kisoihin (kehän reunalle) aistimaan tunnelmaa, lisäksi leikkimieliset treenit aloitetaan melko nuorena, ja näyttelyissäkin tulee kierrettyä. Sehän on itsestään selvää että tottakai hyvä harrastaja koiransa sosiaalistaa! Ikävää vain huomata että koiran vieminen metsään ei ole näemmä sosiaalistamista...On tutkimustuloksia siitä, että luonnossa oleilu tekee ihmiselle hyvää. Tekninen kehitys laukkaa niin kovaa vauhtia, ettei biologia pysy perässä; sisimmiltämme olemme vieläkin niitä luonnosta ruokamme etsiviä ja metsästäviä villi-ihmisiä. Vielä enemmän luonto siis merkitsee koiralle; mietipä missä itse nuuskuttelisit itse mielummin ilmaa, jos sinulla olisi monituhatkertaisesti parempi hajuaisti: pakokaasuja keskustan melussa metrin remmissä, vai puiden ja eläinten hajuja luonnossa vapaana?