Jutun lähetti Henna Lintunen , Toukokuun 2, 2013 kello: 09:08:13
Re: Johan pomppas!Vastineena juttuun: Re: Johan pomppas!, jonka kirjoitti: hihnassa , Toukokuun 1, 2013 kello: 22:33:14:
hihnassa kirjoitti:
» Tosiasia kirjoitti:
» » hihnassa kirjoitti:
» » » sokea kana ei jyvää löydä kirjoitti:
» » » » aika usein valitettavasti vain tälläisissa tapauksissa se koiran omistaja/ohjaaja on täysin sokea oman koiransa ongelmille radalla.» » » » Ainakin yksi tapaus on radoilla nähty, jonka liikunta agilityn ulkopuolella on juurikin hyvin hihnassa-nimimerkin kuvaamaa, ja voi sitä koira parkaa. Rimat tulee alas kun ei pysty ohjaajan vaatimuksiin vaikka kuinka yrittää. Toki hienoja aikoja, mutta yleensä rimat lentää tai koira hakee hyppyjä. Olisi kiva nähdä koira joskus oikeasti fyysisesti hyvässä kunnossa, mutta ohjaajan mielestähän siinä ei ole mitään vikaa..
» » » Sääli, että semmoisia on.
» » » Pitkään mietin, kirjoittaako omista kokemuksistani juuri sen takia, että on tietyllä tavalla vaarallista kertoa mahdollisuudesta saada kaverikseen hyvin pärjäävä koira myös minun tavallani elättää koirani.
» » » Jotenkin vain ärsyttää liikaa se mustavalkoisuus ja ehdoton oikeassa olemisen julistaminen ilman mitään perusteluja.
» » » Täytyy vain toivoa, että ihmiset osaavat itse ajatella ja etsiä hyviä käytäntöjä, jotka sopivat itse kullekin - ja erityisesti koirillensa.» » Mutta edelleen puutumatta agilityyn yhtään koiraa ei ole tarkoitettu kulkemaan hihnassa elämäänsä jos näin toimii on kyseessä ihan jokin muu kuin välittäminen tai rakkaus koiraansa. Kyseessä ei ole mustavalkoisuus vaan inhimmillinen koiran kohtelu ja omistajan laiskuus/itsekkyys.
» Myönnän, olen laiska, saamaton ja itsekäskin. Ja teen täysiä työpäiviä poissa kotoa.
» Mutta.. Siitäkään tässä ei ole kyse. En ole väittänyt, että toimintani olisi ihanteellista tai optimaalista, vaan että tälläkin tavalla koiralle VOI SAADA (ei välttämättä, ja varsinkaan isolle koiralle tuskin) riittävän kunnon sekä lihaksiston, jotta pystyy pärjäämään agilityssa.» Mutta minun koirani käyvät sentään kolmesti päivässä lenkillä joka päivä. Lähes puolet lenkeistä suuntautuu meren rannalle, pyörätietä kulkien ja maailmaa sekä "päivän lehtiä" tuoksutellen - tietysti hihnassa kulkien. ja viikottain, joskus jopa kahdesti, agitreeneihin.
» Moniko koira omakotialueiden pihatarhoista pääsee edes päivittäin lenkeille? Kumman elämä on vähemmän koiran elämää?
» JA palaten alkuperäiseen kirjoitukseen - paljonko on pitänyt pennun kanssa treenata, että voi mennä 8 kk ikäisen kanssa möllikisoihin? Sekö on välittämistä ja rakkautta koiraansa?Olis mielenkiintoista kuulla esim kuukauden liikuntaohjelma millä sä pidät koiran hyvässä lihaksistossa, jos vielä puolet lenkeistä on jotain nuuskuttelutallusteluja. Toki nuustkuttelut tekevät pääkopalle hyvää.
Itse kun käyn kahdesti päivässä metsässä juoksuttamassa noita laumassa ja siltikin teen lihaskuntotehtäviä (vetämistä, tasapainoilua, uimista) lisäksi, jotta noi olisi MINUN MIELESTÄNI hyvässä lihaskunnossa. En vaan voi ymmärtää millainen hihnassa olevan koiran treeniohjelma voisi olla, jotta lihaskunto edes pysyisi yllä.Mun 8kk ikäinen koira olisi voinut teknisesti osallistua rimattomaan putkiluokkaan. Sitä treenattiin maks 20min viikossa agilityyn, maks 5 min kerrallaan agilityyn. Mutta treenit saattoi olla myös metsässä puun kiertämistä tai sylkkärin harjoittelua. Lasken muutamat hallinnan osat agilityn harjoitteluun, esim paikallaolo tai "käteen kiinni tuleminen", kuolleeseen saaliiseen tarttuminen, jne.
Fyysisestikin koira oli tuossa vaiheessa perillä kropastaan ja tiesi missä jalat kulki, joten senkin puolesta olisi voitu osallistua.
Kuitenkin ongelmaksi koen sen että nuoren koiran henkinen kehitys on vielä kesken enkä veisi keskenkasvuista kisoihin kisaamaan. Tilanne, paljon uusia koiria/uusia ihmisiä/hälinää/kauittemet jne sekä ohjaajan uusi olotila (jännittäminen, hösääminen...) ei mielestäni ole tuon ikäisen koiran henkiselle puolelle hyväksi. Me kävimme tuossa iässä vanhemman kanssa kisoissa ja pentu kulki mukana "haistelemassa ilmapiiriä".