Jutun lähetti hihnassa , Toukokuun 2, 2013 kello: 15:06:07
Re: Johan pomppas!Vastineena juttuun: Re: Johan pomppas!, jonka kirjoitti: hmm , Toukokuun 2, 2013 kello: 09:55:02:
hmm kirjoitti:
» hihnassa kirjoitti:
» » Johan nyt taas kirjoitti:
» » » Mistä ihmeestä näitä hiuhhueleita aina löytyy???» » » Asfaltillako pentuja pitää ulkoiluttaa? Toivottavasti ei, ettei saada joka suhteessa alikehittyneitä ja loukaantumisalttiita koirakoita!!!
» » Onko jokin isompi ero siinä, kuljetaanko asvaltilla vai hiekkaisella pyrätiellä, jos molemmissa tilanteissa koira on hihnassa eikä irrallaan?
» » Eli meillä oli kyllä 300 m hiekkatie alussa ja sitten vasta päästiin asvaltille..
» » Vaan ikinä ei koira(t) ole vapaana pihalla, eivät vapaana lenkeillä, ei viedä metsään ja anneta kuljeksia irrallaan hätistelemässä villejä luontokappaleita.
» » Toki alle 6kk ikäistä pentua ei viety yli 30min kävelylle.
» » Ja mikä on tulos? 8 v koira, ei koskaan lihasjumeja eikä nivelongelmia, ei tapaturmia, on agivalio ja hyppyvalio. Vauhdit riittävät edelleen 0-voittoihin.» » Olisinko tehnyt jotain paremmin antamalla koiran kuljeksia vapaana keskikaupungilla tai kuskaamalla sitä jonnekin perämetsiin autolla - jossa kaikenmaailman tapaturmariskit olisivat voineet olla kovemmat ??
» Tähän on ihan pakko kommentoida koska viimeinen lauseesi kertoo kyllä aika paljon... sä siis pelkäät itse, että koirat loukkaavat itsensä metsälenkillä!
» Mun nyt 9-vuotias agilitykoirani on alusta alkaen käynyt metsälenkeillä vapaana. Kyseessä paimenkoira, jolla ei hitustakaan riistaviettiä, lähtee jäniksen perään mutta tulee kutsusta luokse tai kun jänis katoaa näkyvistä, niin se ei todellakaan lähde sitä jäljestämään. Meillä on aina kuulunut kuvioon sekä remmilenkit että metsälenkit, lisäksi koira tykkää uida, joten sitä ja koska minä itse pidän vaeltamisesta niin sitäkin on tehty. Erinäisillä päivämatkoilla ja erinäisissä paikoissa, myös luonnonsuojelupuistoissa mutta silloin tietysti koira on ollut liinassa.
» Koira on käynyt agilityuransa aikana ehkä viisi kertaa fyssarilla/ hierojalla eikä kukaan ole löytänyt siitä mitään jumeja. Lisäksi se on aikanaan luustokuvattu päästä varpaisiin ja nyt kun ikää on ja siltä jouduttiin poistamaan yksi lohjennut hammas niin pyysi eläinlääkäriä samalla kuvaaman sen lonkat ja jalat, ei nivelrikkoa näkyvissäkään. Ko. koiran kanssa on aloitettu agilityn harjoitteleminen kun se oli 8kk ikäinen ja ensimmäiset kisastartit otettiin kun koira oli 2-vuotias.
» Musta on tärkeää koiran psyykkeen kannalta, että se saa olla koira eikä mikään pumpulissa pidettävä "kisaväline". Toki olen myös niiden remmilenkkien kannalla, eli joskus tekee ihan hyvää koirallekin mennä tasaista tahtia hihnassa kun ohjaaja esim. hölkkää vierellä.
En pelkää, onhan minulla vuosikaudet ollut syksyisin joku koiristani mukana metsästäessä. Enkä muutenkaan pidä pumpulissa, sillä 5 koiran laumassa sellainen olisi aika vaikeaa. Sisällä ne saavat olla vapaasti siellä missä me olemme, iltaisen osa niistä yleensä käpertyy sohvalle kylkeä/lonkkaa vasten. Poissaollessamme oleilevat olohuone-eteinen-keittiö -akselilla, vapaina. Ainoa paikka (metsästysreissujen lisäksi), missä käytännössä pystyn pitämään agilitykaveriani vapaana pidempiä aikoja, on treeneissä ja kisoissa, sillä niissä paikoissa se on kiinnostunut vain minusta :) Toki kisa-alueella en viitsi kiusata muita pitämällä sitä irrallaan, mutta sivummalla kyllä.
Jos muuten pidät koirasi liinassa luonnonpuistoissa, teetkö saman palveluksen villieläimille keväisin?
Mietipä, moniko lintu/jänis ym. on lähtenyt sinun näkemättäsi pesästään koiraasi pakoon (myös koiran siitä kiinnostumatta) ja jättänyt haudotut munansa/poikasensa paleltumaan - mähdollisesti kuoliaaksi? Tämä on oikeasti yksi syy, miksi en pesintäaikaan edes halua päästää koiriani metsiin irti.
Vai onko niin, että mistä ei tiedä, sitä ei ole?