Jutun lähetti Kurssilainen , Huhtikuun 9, 2010 kello: 08:14:10
PalvelusopimusAgilityn harrastuksen piiriin on noussut agility-yrittäjiä kuin sieniä sateella. Monet tekevät agility-koulutusta työkseen, elannokseen. Toiminnassa pyörii isot rahat. Välillä tuntuu, että vähän liiankin isot....
No, itse olen maksaja, siis kurssilainen ja jossain määrin myös palvelujen ostaja. Suurimmat ostajat taitavat olla seurat. Olen törmännyt siihen, että kouluttajilla ja seuroilla ei ole selkeitä etukäteen sovittuja tai määriteltyjä käytäntöjä siitä, miten maksut menevät ja etenkin, miten toimitaan erityistilanteissa, esim. koulutuksen peruuntuessa tms. Asioita on sovittu sitä mukaan, kun tilanteet ovat edenneet. Tämähän on tietysti kovin mukava tilanne, mutta voi pahimmassa tapauksessa synnyttää melkoisia yllätyksiä, sekä kouluttajalle että kurssilaiselle.
Kouluttajalle siinä mielessä, että palkka jää saamatta tai on ainakin ennakoitua vähemmän ja kurssilaiselle, että yhtäkkiä joutuukin maksamaan etukäteen ilmoitetusta hinnasta jopa 2-3 kertaisen hinnan. Nämä ovat tilanteita, johon kumpikaan osapuoli ei halua joutua.
Onneksi näitä tilanteita ei ainakaan vielä ole kovin paljoa, mutta joitakin on tullut esiin. Sopimuksen tekemistähän säätelee laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista. Kuinka moni seuran hallituksen tms. jäsen tai yrittäjä tämän tuntee? Itse kaipaisin palvelun ostajana kouluttajilta selkeämpää toimintamallia näihin tilanteisiin.