Jutun lähetti laaturi , Elokuun 24, 2011 kello: 19:36:23
Re: Uusi halli ?Vastineena juttuun: Re: Uusi halli ?, jonka kirjoitti: näinpä , Elokuun 24, 2011 kello: 15:21:48:
näinpä kirjoitti:
» Kysyntä ja tarjonta kirjoitti:
» » Olisi hyvä muistaa, että yritystoiminnan ja yhdistystoiminnan hinnoittelulla on eroa. Yhdistystoiminnan tarkoitus on järjestää jäsenilleen agilitytoimintaa niin, että kustannukset peittyvät. Yritystoiminnalla on tarkoitus tuottaa yrittäjälle tuloa. Yhdistystoiminnassa riittää, jos harjoituspaikkojen kustannukset ja muut toiminnan kustannukset saadaan katettua. Yritystoiminnassa yrittäjä myy omaa ja työntekijöidensä aikaa sekä hallinnassaan olevaa kiinteistön käyttöoikeutta ja pyrkii saamaan siitä hyvän tuoton. Tuossa tavoitteessa ei ole mitään pahaa. Aivan samoin toimii K-kauppias, metsuriyrittäjä tai kiinteistösijoittaja. Markkinat ratkaisevat yrittäjän kohdalla mikä hinta on oikea hinta. En minäkään myisi työtuntiani halvemmalla kuin nyt ja olisin valmis ottamaan siitä vieläkin paremman hinnan, jos se vain suinkin olisi mahdollista. Uusi halli tuo tuolle turkulaiselle yrittäjälle lisää kustannuksia ja hän olisi täysi hölmö, jos ei siirtäisi todellisia kustannuksiaan myös hintoihin. On jokaisen ostajan asia pohtia, onko tuo hinta hänelle henkilökohtaisesti liikaa. Yrittäjä toimii mielestäni ihan järkevästi ja johdonmukaisesti.» Jep, usein hämärtyy tuo yritystoiminnnan (=kaupallisen kouluttamisen) ja yhdistystoiminnan (=talkookouluttamisen osana yhteistä toimintaa) ero näissä agility-ympyröissä. Kaupallisen koulutuksen maksujen tarkoitus on sekä kattaa kulut (myös vero-ja sosiaalikulut)että tuottaa kouluttajalle elinkeinotuloa ja jopa voittoa. Yhdistyksessä koulutus on osa yhteistä toimintaa, ja maksujen tarkoitus on kattaa toimintakulut, joissa toki usein suuri menoerä on harjoittelutilan aiheuttamat kulut, olipa kyse omasta tai vuokratilasta.
» Eikä sekaannusta esiinny vain maksupolitiikassa, vaan myös koulutuksen suunnittelussa, koulutettavien vaatimuksissa tms. jutuissa. Yritys myy koulutusta, ja se voi kehittää tuotteitaan erilaisille asiakasryhmille sopivaksi katsomallaan tavalla, pienessä yrityksessä yrittäjä päättää itse mikä on se halutuin asiakaskunta ja räätälöi koulutustuotteensa sen mukaan. Ostava asiakas maksaa tuotteesta kun kokee sen itselleen riittävän tärkeäksi, ostomotivaatio syntyy omasta tarpeesta ja tuotteen arvioinnista eli sen sopivuudesta ostajan tavoitteisiin. Lähtökohtaisesti ostaja saa näin itselleen sopivaksi suunnitellun tuotteen, tai muuten vikaa on myös ostopäätöksen tekijässä, ei vain tuotteessa (tai sitten mainonta on onnistunut luomaan valheellisia tarpeita ; ). Yrittäjä saa omaan koulutukseensa panostamalla konkreettistakin hyötyä koulutustuotteidensa arvon ja kysynnän lisääntyessä, mikä tietysti lisää motivaatiota kehittää omia taitojaan.
» Yhdistyksessä koulutus on lähtökohtaisesti toimintaa jota järjestetään vapaaehtoisin voimin koko halukkaalle jäsenkunnalle yhdessä hankituissa ja ylläpidetyissä tiloissa. Koulutusta on siis tarjottava hyvin erilaisille ja eri tavalla lajimotivoituneille harrastajille. Koulutusta koskevat päätökset tehdään seuroissa yritysdemokraattisin keinoin (no, tähän varmaan on kyllä eriäviäkin mielipiteitä monessa seurassa). Päätöksissä on huomioitava koko jäsenistön näkökulma, ei esim. vain parhaimmin menestyneiden kisaajien ja lupaavimpien tulokkaiden. Vapaaehtoisia, talkootyönä kouluttavia kouluttajia voi toki motivoida, muttei helposti vaatia hankkimaan koulutusta tai lajituntemusta puhumattakaan vuosien caoch-koulutuksista (näitäkin on joskus koulutussuunnitteluvaiheessa väläytelty).
» On selvää että näin ei varsinkaan tavoitteellisten kisaajien näkökulmasta päästä seuroissa samaan tehokkuuteen ja koulutusantiin kuin yritystoiminnan avulla. Lajin kehittyessä edelleen koulutusta seuroissakin aletaan ehkä järjestää erillisten kurssien lisäksi yhä enemmän ostetun ammattikoulutuksen avulla. Tulevaisuudessa näemme mihin kehitys suuntautuu, tuleeko seuroihin palkattuja ammattivalmentajia, miten valitaan ne joita yhteisillä varoilla koulutetaan jne. Vai kasvaako kaupallista koulutusta tarjoavien yritysten joukko, josta maksukykyiset ja -haluiset ostavat sopivaksi katsomansa palvelut huippukisaajakoulutusta myöten?
Asia ei ole näin mustavalkoinen. Yhdistykset myös ostavat paljon yrittäjiltä koulutusta ja välittävät tätä edelleen jäsenilleen. Silloin on kyse yhdistyksen tarjoamasta koulutuksessa, jossa valmentajana on kaupallinen toimija.
Kaupallisten valmentajien ja toimijoiden suhteen voisi vielä kiinnittää sellaiseen huomiota, että maksavalla asiakkaalla tulisi olla oikeus reklamoida saamastaan palvelusta ja sen laadusta. Harmittavan usein ei koulutus ole vastannut sitä, mitä on luvattu tai vaikkapa ryhmätilanteessa harjoitusaika on jaettu epätasaisesti. Eihän ravintolassakaan joku saa yhtä perunaa ja toinen kolmea, jos on sama annos tilattu ja veloitus on sama! Vielä jos asiakkaan koira tai asiakas itse ei vastaa tiettyjä "ihanteita", voi palvelun laatu olla jopa heikkoa.
Yhdistyksen harjoitukset vedetään usein talkooperiaatteella, joten siellä ei samanlaista kaupallisuuden ja laadun vaatimusta tarvitse ollakaan. Toivoisin, että rahasta kouluttajat miettisivät tätä laatu puolta myös ;)