Jutun lähetti Veli-Pekka Suuronen , Marraskuun 15, 2011 kello: 10:32:18
Re: Kontaktiesteille elektroniset tunnistimet?Vastineena juttuun: Kontaktiesteille elektroniset tunnistimet?, jonka kirjoitti: Pasi Rakkolainen , Marraskuun 14, 2011 kello: 14:28:50:
Olen kisannut kahdesti sähköisillä kontakteilla ulkomailla. Ensimmäisen kerran Sveitsissä IMCA/PAWC 2010:ssä, jossa laitteet olivat käytössä puomilla. Laitteet tulivat hollantilaisen tuomarin mukana ja antoivat äänimerkin koiran osuessa kontaktipintaan. Kyseisten laitteiden osalta en nähnyt IMCA:n tai PAWC:n aikana yhtäkään virhetoimintaa, vaikka suorituksia oli melkoinen määrä. En kuitenkaan väitä, että kyseessä olisivat olleet 100% varmat, kun suorituksia oli kuitenkin rajallinen määrä.
Kuuluva piippaus aiheutti treenipäivänä Sveitsissä huolta kilpailijoiden keskuudessa, jotka törmäsivät ko. laitteisiin ensimmäistä kertaa huolen, että koira reagoisi siihen, mutta yksikään koira ei tähän havaittavasti reagoinut ainakaan niistä, mitä näin enkä myöskään kuullut.
Tänä vuonna IMCA/PAWC:ssä olivat Hollannissa käytössä samat tai ainakin samanlaiset laitteet, mutta koko halliin ja kilpailijalle kuuluva äänimerkki oli poistettu. Tämä johtui siitä, että kun laitteessa tulee vaikkapa se 1% virhe, niin se aiheuttaa sitten vielä enemmän polemiikkia, kun tuomari nostaa käden laitteen virheellisesti piipatessa tai jos koira osuu kontaktille eikä laite piippaa eikä käsi kuitenkaan nouse. Kuuluva äänimerkki oli korvattu tuomarin taskussa olevalla värinähälyttimellä, jolloin laite toimii tuomarille apuvälineenä sen sijaan, että se toimii kuuluvasti kontaktituomarina. Kun vain tuomari saa signaalin, säilyy tuomarilla lopullinen tuomio sen sijaan, että apuvälineiden avulla yleisö tekee omat tuomionsa sekä kilpailijasta että tuomarista.
Omasta mielestäni (ja moni muu on myös jakanut mielipiteeni) uudempi värinähälytinmalli on parempi, koska silloin kyseessä on selkeästi tuomarille vain tekninen apuväline, mutta lopullinen tuomio pysyy tuomarilla. Piipparin (tai merkkivalon, jollaisen olen myös nähnyt - Riihimäellä?) kanssa tuomiot virhetoimintatilanteissa siirtyvät herkästi yleisölle ja myöskään kilpailija ei saa äänimerkkiä kontaktisuorituksen onnistumisesta ennen esteeltä poistumista.
Vain apuvälineenä käytettäessä periaatteessa myös virhemarginaaliksi voidaan sallia vähän suurempi, kun aina sähköisistä kontaktipinnoista puhuttaessa nousee esiin kysymys siitä, että miten niistä saisi 100% luotettavat. Sitähän niiden ei edes tarvitse olla, kun apuväline ei anna tuomiota (eikä kerro informaatiota yleisölle), vaan laite toimii puhtaasti tuomarin apuvälineenä omien silmien lisäksi.
Pasi Rakkolainen kirjoitti:
» Agilitykisojen tuomaroinnissa kiistanalaisimmat ja tulkinnanvaraisimmat tapaukset sattuvat useimmiten kontaktiesteillä. Osuiko tassu kontaktille vai ei? Koko katsomon mielestä osui, mutta (joskus huonosti sijoittuneen) tuomarin mielestä ei - tai päinvastoin: vain tuomari näki kontaktin, kukaan muu ei.
» Vauhdin jatkuvasti kasvaessa kyseenalaisten tuomioiden määrä kasvaa, mikä on aivan ymmärrettävää tuomareidenkin näkökulmasta.
» Olen tekemässä Koiramme-lehteen juttua kisakatsomoissa velloneen ajatuksen pohjalta, että kontaktiesteillä olisi elektroniset tunnistimet, jotka erehtymättömästi ilmoittaisivat kontaktin. Riihimäellähän oli puomilla tällainen laite kilpailukäytössä niin kauan kuin se toimi kunnolla. Nykytekniikalla ei varmasti olisi vaikeata saada luotettavia tunnistimia kaikille kontaktiesteille keinun kallistuskulmaa myöten.
» Miltä sähköinen tuomarointi kuulostaa?
» Menisikö laji elektroniikan myötä jo liian vakavaksi nipottamiseksi vai olisiko se pelkästään edistystä, kun kiistanalaiset näkemiserot jäisivät tekniikan ansiosta pois?
» Kerro mielipiteesi asiasta mieluummin omalla nimelläsi, jotta voin poimia joitakin kommentteja juttuuni.