Jutun lähetti lapsei , Marraskuun 19, 2011 kello: 13:29:09
Re: Vanhan koiran elämää & lapsetVastineena juttuun: Re: Vanhan koiran elämää, jonka kirjoitti: X , Marraskuun 19, 2011 kello: 11:01:14:
X kirjoitti:
» Tipsi kirjoitti:
» » » Nykyisellään koiran tehtäviin perheessä kuuluu olla ihmisrakas ja seurallinen, lapsiystävällinen, harrastuskaveri agilityyn, silittelyistä tykkäävä, hyvinvoiva ts lemmikki. Jos meille tulisi koira, joka osoittautuisi vihaiseksi muita eläimiämme tai lapsiamme kohtaan tai haukkuisi koko ajan tai olisi vaikeasti motivoitavissa mihinkään harrastamiseen, niin vermaankin senkin parasta ajatellen etsikelisimme sille uuden kodin.En ymmärrä, miten alle 3-vuotiaat lapset olisivat ongelma koiran, vanhankaan, kanssa. Jos ei siis ihan jossain yksiössä asu. Kun lapset ovat noin vuoden ikäisiä tai alle, he eivät liiku talossa muutenkaan valvomattomasti. Kun lapsen oma liikkuminen laajenee ja alkaa olla pieniä hetkiä pois näköpiiristä (esim. omassa huoneessa leikkimässään, kun vanhempi tekee toisaalla jotain muuta), lapsi ymmärtää jo sääntöjä. Eli että koirien annetaan olla rauhassa, jos ne haluavat (koirien oma paikka), koiria ei kiusata, eivätkä koirat kiusaa lapsia tietenkään.
Mielestäni aggressiivisuus ei kuulu tähän asiaan suoraan. Tai en ainakaan itse ole sitä mieltä, että vanha koira = aggressiivinen.
On tietysti hienoa, jos vanha koira voi jotain sairasta vanhusta hoitaa, mutta koirahan voi stressata esim. sairauskohtauksista. Ja taas voi kysyä, miksi se nuori koira ei mennyt terapiakoiraksi? Niin.
Mutta jokainen perustelee nämä asiat itsellensä mieluisiksi. Toivoisin kuitenkin, että oltaisiin rehellisiä ja myönnettäisiin ne todelliset syyt, miksi vanha koira laitettiin pois.