Jutun lähetti Ms X , Joulukuun 3, 2011 kello: 18:19:09
Re: Millaisia ajatuksia herättää Ruotsin sääntömuutoksetVastineena juttuun: Re: Millaisia ajatuksia herättää Ruotsin sääntömuutokset, jonka kirjoitti: toy , Joulukuun 3, 2011 kello: 00:08:06:
toy kirjoitti:
» Ms X kirjoitti:» » Minkä ihmeen takia em. rotujen vuoksi pitäisi koko agilitylajin sääntöjä muuttaa ko. roduille sopiviksi?? Sittenhän pitäisi myös nöffien ja muiden raskaiden rotujen vaatimukset huomioida myös. Mitäs näille tehdään?
» » Miksi ei ole mahd. hankkia rotua, joka kokonsa ja fyys. ominaisuuksien vuoksi sopii agilityyn paremmin, jos kerta agilityä on pakko harrastaa??
» » Koska rotukirjossa on todellakin valinnan varaa, en näe mitään järkeä ääripäiden huomioimiseen.
» Siksi, jos haluaa pienen koiran. Pienen koiran omistajat eivät ole nykyään enää mikään vähemmistö. Eikä ääripää. Nyt lajia kehitetään sellaisen rodun ehdoilla, jota rekisteröidään huomattavasti vähemmän kuin esim. chihuahuoja. Miksi näin?
» Miksi ei ole mahdollista laajentaa täysin keinotekoisen lajin sääntöjä sellaisiksi, että kaikki sitä voivat harrastaa? Noiden pienten rotujen kohdalla ei ole kyse muusta kuin hyppykorkeudesta. Jossain pk-lajeissa ymmärtää vaatimukset, koska kyse on oikeasta käyttötarkoituksesta, ei huvittelusta. Agilityn tärkeys on yhteiskunnan kannalta ihmisten liikuttaminen. Tätä tavoitetta ei aja se, että iso ryhmä potentiaalisista harrastajista jätetään säännöillä lajin ulkopuolelle. Sitten vielä lajiliittokin hymyssä suin kertoo, kuinka laji sopii kaikille roduille. Sopiihan se, mutta säännöt eivät.
» Voisihan jättiroduillekin omat korkeudet kehittää, mutta yleensä noiden koirien rakenne ei kestä nykyisiäkään maksikorkeuksia. Kun taas monet pienet rodut ovat rakenteeltaan terveitä, eikä niillä sen suhteen ole esteitä harrastamiselle.
Tarkoitin tuolla "ääripäällä" koiran kokoa ja fyys. omainaisuuksia, en rekisteröintilukuja, jolla ei mielestäni ole mitään merkitystä ko. asiassa. Jos joku haluaa kehittää jollekin ääripään rodulle sopivan harrastuksen, areena on vapaa ja taivas rajana. Mutta, jo luotuja lajeja ei mielestäni ole mitään mieltä lähteä muuttamaan ns. kaikille roduille sopiviksi. Kyllä kai nöffilläkin voisi agilityä harrastaa, jos hypyt olisivat minikorkeudella, rengas ja tunnelit läpimitaltaan n. 100 cm, puomi ja keinu leveämpiä, A matalampi ja pujottelun välit väh. 80-100 cm. Mutta, mikä idea??? En hoksaa.
Ihan ymmärrettävää, että ajat pienten koirien etuja, koska on ns. oma lehmä ojassa, mutta edelleen, laji tulee ensin ja jos ihmisen on ko. lajia ihan oikeasti pakko kilpailu mielessä harrastaa, on etenkin sitä koirakaveriaan kohtaan reilua, että hankkii siihen sopivan rodun. Jos liikuntaa pienelle koirallesi haluat järjestää, ei kukaan tai mikään ulkopuolinen estä teitä harkkaamasta agilityö rajaehdot huomioiden. Kilpaileminen on eri asia. Ja, epäilisin, että PK-lajit ovat suurimalle osalle hupia. Se, kenelle joku laji ei ole huopia, ovat työkoiria poliisilla, rajavartiostossa, metsällä, jne.