Jutun lähetti Etenemän merkitys , Huhtikuun 4, 2012 kello: 15:04:16
Re: Sagi ja EO-pisteytys 2013Vastineena juttuun: Re: Sagi ja EO-pisteytys 2013, jonka kirjoitti: maxi3 , Huhtikuun 4, 2012 kello: 13:48:03:
maxi3 kirjoitti:
» Mutta kuten sanottu, niin vaikutukset (radan vaikeus, hyppykorkeudet, alusta, ympäristötekijät) tasaantuvat, kun käytetään keskimääräistä etenemää. Kuka kuka tahansa voi laskea agilityhuippujen tuloksista, että etenemät pysyvät kisasta toiseen 4,5 m/s paremmalla puolen: tuomari tai kisapaikka ei asiaan juurikaan vaikuta. Katselin joidenkin kisojen tuloksia ja kyllä pohjoisen kisoissakin parhaimpien etenemät ovat samaa luokkaa kuin etelässä. Eli siinä mielessä keskimääräinen etenemä tasaisi alueellisia eroja. Jos puolestaan käytettäisiin kaikkien kisaan osallistujien keskimääräistä etenemää verrantona, niin silloin pienet kisat antaisivat turhan positiivisen kuvan kisassa hyvin pärjänneiden ajasta, koska kisan mediaanietenemä on hitaampi pienissä kisoissa.Olisiko ajatuksena siis, että kilpailijan ranking-arvo määyty ko. kilpailijan keskimääräisen etenemän perusteella? Muussa tapauksessahan yksittäinen poikkeuksellisen hyvissä olosuhteissa suoritettu kisa voi tuottaa suhteettoman hyödyn, koirakon tuloksen päihittäessä viitearvon mennen tullen.
» Hylkyprosentin käyttö ei ole mielestäni viisasta, koska silloin aletaan ratoja varmistella turhaan ja mielestäni varmistelu taas johtaa huonoon ohjaamiseen ja estää ohjaajan kehitystä (ja pidemmässä juoksussa koko lajin kehitystä, kun aletaan oppetelemaan pelastuksia nopeiden ohjausten kustannuksella). Nollaprosentin käyttö rankingissa puolestaan kannustaa nopeisiin hyviin suorituksiin. Nollaprosentti riippuu tietenkin asetetusta ihanneajasta, joka puolestaan vaatii tuomareilta yhtenäistä linjaa ihanneajan määrittämiseen.
Jos ajatellaan, että rankingin tarkoituksena on määrittää jollain tavalla ns. huippukoirakoiden keskenäinen järjestys (kuten EO valintoja varten on tarpeen tehdä), nollaprosentilla ei kyllä käytännössä ole mitään tekemistä ihanneajan kanssa. Aika erityislaatuinen kisa ja kohtalaisen totaalinen virhe tuomarilta, jos EO-paikoista kisaavat koirat eivät ehdi ihanneaikaan.
Jos rankingin tavoite on, että eri puolilla Suomessa, erilaisissa olosuhteissa ja erilaisia kilpakumppaneita vastaan tehdyt suoritukset saadaan vertailukelpoisiksi keskenään, toimiva järjestely voitanee saavuttaa parilla eri vaihtoehdolla:a.) Tarkastellaan koirakoiden keskimääräistä suoritustasoa pidemmän aikajakson kuluessa, jolloin yksittäisen suorituksen painoarvo pienenee. Tämä ei toki poista teoreettista ongelmaa, että jollain alueella esim. alustan tai olosuhteiden takia tehtäisiin systemaattisesti parempia tai huonompia suorituksia kuin "pitäisi".
b.) Verrataan koirakon suoritusta siihen, mitä ko. koirakolta olisi niissä olosuhteissa pitänyt odottaa. Eli verrataan koirako tulosta muiden samaan kisaan osallistuneiden suorituksiin ja vastustajien haastavuuteen. Maajoukkuetasoisen koiran voisi edellyttää voittavan suurenkin kisan runsaalla erolla, jos kilpakumppanit majailevat rankingin pohjilla kun taas pienenkin kisan tulisi olla tiukka, jos mukana on tukku maajoukkuepaikkaa tosissaan kärkkyviä koirakoita.
Tietenkin tällainen osallistujien rankingsijoitukseen perustuva kisan haastavuuden määrittely edellyttää, että ensin joidenkin tulosten perusteella on laskettu mahdollisille koirakoille haastavuusarvo.