Jutun lähetti Ismo Teivainen , Syyskuun 30, 2011 kello: 23:20:52
Re: Miten ymmärtää tämä?Vastineena juttuun: Re: Miten ymmärtää tämä?, jonka kirjoitti: No mutta , Syyskuun 30, 2011 kello: 20:24:46:
Oletko siis sitä mieltä, että valmentajaksi koulutettavan opintosuorituksenaan toteuttama materiaali kuuluu vain hänelle ja sitä ei voida tulevaisuuden valmentaja koulutuksissa hyödyntää? Jos tätä tarkoitat, niin ainakin henkilökohtaisesti olen täysin eri mieltä. Tällä ei mielestäni ole mitään tekemistä markkinatalouden kanssa ja sitä on turha tähän sekottaa. Peruslähtökohta on, että koko valmentajakoulutusta ei olisi ilman SAGIa ja sen liikkeelle panemaa yhteistyötä liikunjärjestöjen kanssa. Suuri osan koulutuksen kustannuksista rahoitetaan käsittääkseni SAGIn budjetin kautta vaikka selkeä omarahoitusosuus osallistujilla onkin. Koko järjestelmän kehittäminen ja eteenpäin vieminen on siis SAGIn tehtävänä.
Tänään keskustelin keilailuliiton entisen nuorten maajoukkuevalmentajan kanssa ja hänkin totesi, että valmentajien koulutusjärjestelmän kehittäminen vie helposti 4 - 5 vuotta kokopäivätyötä. Kysymys on siis mielestäni tulevaisuuden järjestelmästä ja laajasta koulutuksesta tai sen ensiaskeleista. Tämä tarkoittaa mittavaa taloudellista panostusta ja runsaasti työtunteja. Siinä kootaan yhteen osioita liikunnan eri osaamisalueilta ja lajiosaaminen on vain yksi osa valmentajakoulutusta. Jotenkin tuntuu, että jotkut jäävät kiinni lillukanvarsiin, kun toiset pyrkivät ihan oikeasti rakentamaan jotain, jonka tavoitteet ovat jossain paljon isommassa.
SAGIn koulutusohjaajakurssit ovat vain pieni muutaman viikonlopun koulutusjakso, jonka tarkoituksena on antaa ensin perusvalmiudet kouluttamiseen ja sitten vähän hioa kouluttamisen tasoa. Niiden lähtökohtana oli täyttää Kennelliiton normitaso kurssisisällön osalta ja viedä kurssimateriaali ajan tasalle. Valmentajien koulutusjärjestelmä on jo ihan jotain muuta. Ainakin alunperin tavoitteena oli muiden urheilulajien kanssa vertailukelpoinen järjestelmä, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisesti urheiluvalmennusmenetelmiä, jotka soveltuvat myös agilityyn. Se on ihan jotain muuta kuin pelkät koulutusohjaajakurssit ja koirien käsittelyyn keskittyvät koulutukset. Vaikka en enää ole vaikuttajapaikalla, niin ainakin itse olen lukevinani valmentajakoulutusesitteistä saman sisältöisiä ajatuksia. SAGIssa pyritään paljon pidemmälle ja tämä näkyy jo kurssin kouluttajien nimiluettelosta.
Toivottavasti kursille tulee valituksi henkilöitä, jotka ovat valmiita nyhtämään jokaisen mahdollisen tiedonmurusen kaikilta kouluttajilta. Toivottavasti jokainen myös ymmärtää, että omalla osallistumisella ja aktiivisuudella saa myös itselleen suurimman mahdollisen hyödyn. Tuo hyöty on nimenomaan tietoa. SAGIlle on mielestäni perusteltua tehdä kaikki tämä työ ja taloudellinen panostus, mikäli kurssilaiset ovat omalta osaltaan valmiit laittamaan itsensä likoon ja myöhemmin viemään tietonsa valmennettavilleen ympäri Suomea. Henkilökohtaisesti en katso hyvällä, jos joku pitää valmennusjärjestelmää vain ja ainoastaan paikkana, jossa haetaan omaa hyötyä. Oma hyöty on toki sallittua ja suotavaa, sillä tuskin kukaan jaksaisi tehdä tuota työtä, jos ei siitä myös hyötyjä saisi, mutta pidättäytyminen vain omaan hyötyyn on lyhytnäköistä. SAGIn tavoitteet eivät voi olla vain yksittäisessä valmentajassa vaan isossa joukossa osaavia valmentajia. Uusia valmentajia on synnyttävä tämän ja tulevienkin kurssien aikana. - Toivottavasti myös kymmenien vuosien päästä.