Jutun lähetti ITe , Heinäkuun 21, 2011 kello: 17:01:02
Re: KarsintaformaatistaVastineena juttuun: Re: Karsintaformaatista, jonka kirjoitti: Ei ymmärrä , Heinäkuun 21, 2011 kello: 13:19:38:
Ei ymmärrä kirjoitti:
» Nyt en ymmärrä ihan mistä tässä puhutaan. Lieneekö tämä myös joidenkin kirjoittajien tarkoituskin. Välillä puhutaan normikisoista, näyttökisoista ja karsintakisoista ja välillä kaikista sekaisin.Omalta osaltani toivon säilyttäväni logiikan. Missään nimessä en halua näitä asioita sekoittaa, mutta sille ei voi mitään, että kaikkien kisatyyppien rooli vaikuttaa myös toisten kisatyyppien sisältöön ja talouteen.
» Omat suomennokset
» Karsinnoissa ja SM:ssa osallistujamäärän päätää SAGI, esim 120 koirakkoa/säkä. Näyttökisa ja rakijärjestelmällä saadaan todennäköisemmin ne eurot jota hallutaan.
Nykyisin SAGI asettaa tavoitteet karsintojen kisaajamäärille säkäluokkaa kohti, mutta mitään tarkkaa määrä ei etukäteen ole voitu nykysysteemillä päättää. Tässä on mielestäni kyllä selkeästi liikkumavaraa eli hyvällä ranking-järjestelmällä olisi mahdollisuus kohtalaisen tarkasti säädellä, mikä määrä kilpailijoita karsintoihin osallistuu. Omasta mielestäni tuon määrän tulee olla riittävän iso, jotta varsinaisen karsintakilpailun talouskin pysyy kunnossa. Olen pitänyt tässä esillä sitä 30 koirakon määrää per säkäluokka, koska sitä on useamman eri kirjoittajan toimesta sekä myös muissa keskusteluissa esitetty. Itse pidän 30 kilpailijaa lauantai-päivälle hyvin pienenä määränä talouden kannalta. Vaikutus olisi aiemmassa jutussani kuvatun kaltainen. Oleellista on, että on launtaille osallistuvien määrä sitten 30 tai 120 tai jotain siltä väliltä, niin mielestäni heidän maksuillaan tulee karsinnat pääosin järjestää. Muusta SAGIn toiminnasta ei tulisi siirtää subventiota tuon kisan tueksi. Pitäisin hyvänä, mitä tarkemmin kilpailijamäärä voitaisiin ennakoida. Ranking-järjestelmässäkään se ei onnistuisi kuitenkaan aukottomasti, sillä poisjäämisiä tulee olemaan aina. Silloin herää kysymys haluttaisiinko nuo vapautuvat paikat täyttää ja jos haluttaisiin, miten se onnistuisi joustavasti ilman turhaa sählinkiä? Ei se mahdotonta olisi, mutta ei välttämättä ihan helppoakaan.
» Nyky rankijärjestelmät, 0-tuloslistaukset ja muissa tilastoinneissa ei saada minkäänlaista todellista vertailukelpoista tasomittausta. Uudella rankijärjestelmällä kyettäisiin tasomittaus tekemään uskottavammin? Esittäkää suomeksi millainen väitetty esitetty menetelmä on.
En ole kuullut todellakaan mitään tarkaa mallia rankingista ja kuten olen jo aiemmin todennut, en pidä lainkaan huonona ajatuksena ranking-järjestelmän kehittämistä. Mielestäni se on periaatteessa hyvä asia. Sen sijaan on tunnustettava, että juuri tuon menetelmän sisältö tosiasiassa määrää sen vaikutukset kilpailuiden luonteeseen, osallistumismääriin ja talouteen. Itse peräänkuulutan sitä, että myös nämä asiat tiedostetaan päätöksenteossa selkeästi eikä eletä millään tasolla harhakuvitelmassa, että näillä ei olisi vaikutusta. Ihan varmasti on. Vaikutusten arviointi tulee siis tehdä huolellisesti.
» Esitetyllä ranki/näyttökisa systeemillä halutaan tuoda useammalle koirakolle mahdollisuus osallistua arvokilpailuihin, vaikka olisikin erilaisia rajoituksia ja mahdollisuuksia.
Sinulla on ehkä parempaa tieto esitetystä järjestelmästä kuin minulla. Minulla ei ole mitään tarkkaa tietoa. Omalta osaltani on siis täysin mahdoton sanoa lisääkö tämä mahdollisuuksia vai vähentääkö niitä.
» Jos ranki on sellainen kuin väitetään, niin täytyy olla oikeasti hyvä päästäkseen esim. 30 parhaan joukkoon/säkä.Tämä varmasti pitää paikkaansa. En väitä, ettei kilpailijat 30 joukossa olisi hyviä, mutta en ole täysin varma, jos vaikkapa sijalla 20 oleva olisi tosiasiassa sijalla 50 olevaa huomattavasti parempi arvokisakilpailija. Viime viikonloppuna minulle esimerkiksi vakuutettiin erään maajoukkueeseen päässeen olevan erityisen hyvä juuri tiukoissa tilanteissa ja kovan stressin alla. Senkin takia en halua, että lauantai päivälle osallistuu kovin pieni joukko kilpailijoita. Toinen on se taloudellinen näkökulma ja kolmas kilpailijoiden erilaiset mahdollisuudet osallistua näyttökisoihin. Toisaalta voihan ranking olla myös ilman näyttökisoja. Juuri näistä asioista minulla ei ole tarpeeksi tietoa.
» Näyttökisoissa menestymisen kautta läpi pääseminen vaatii onnistumista paineen alla. Näyttökisoissa menestymisen/menestymättömyyden kautta tulee arviointiin taloudelliset, tavoitteelliset, yms. seikat.
Kyllä näyttökisat vaativat onnistumista paineen alla. Se on totta. Kysymys onkin siitä, että mitä muuta etua kuin kilpailukokemusta näyttökisat tuovat mukanaan? Kyllä etuja kiistatta on, sitä en väitä. Arviointiin kuuluu myös aina sen toisen vaakakupin lastin mittaaminen. Näyttökisa muuttaa väistämättä kisaajien kilpailuihin ilmoittautumiskäyttäyttymistä, millä on seuroihin taloudellinen vaikutus. Jos näyttökisojen rooli painottuu voimakkaasti rankingissa ja varsinaiseen lauantain karsintapäivään osallistujien määrää radikaalisti lasketaan tulee näyttökisaan osallistumisesta välttämättömyys, jotta voisit päästä maajoukkueeseen. Tietysti taas riippuu näyttökisan menetelmästä minkälaisia vaikutuksia asialla olisi. Aina on kuitenkin arvioitava erikseen vaikutusta kilpailijoihin ja vaikutusta seuroihin. Ne eivät ole todellakaan sama asia.
» Tiedän lajeja, joissa kilpailaan myös ulkotiloissa, muutenkin muuttuvissa olosuhteissa ja joissa kilpailijat eivät välttämättä koskaan kohtaa toisiaan, on rankimenetelmistä tehty suhteellisen hyviä tasomittareita.
»Niin kuin sanoin, en vastusta rankingia. Kysymys on siitä miten ja mihin sitä käytetään ja mitkä ovat järjestelmän kriteerit?
» Olettamalla omia ajatuksia.
» Kuullostaa järkevältä, jos kilpailusta määritellään osallistujien menestymisen perusteella kilpailun taso, joka vaikuttaa saataviin pisteisiin, niin asia OK.
» Sijoituspisteillä tasataan/suhteutetaan pienten ja suurten osallistujamäärien kisojen menestymisen tuomaa etua, niin OK.
» Tuloksella on vaikutusta pisteisiin, niin OK.
» Tällöin minimoitaisiin suhteellisen hyvin olosuhteiden, kelin, tuomarien ja muiden muuttuvien tekijöiden vaikutus tuloksiin tai pisteisiin.Kaikki yllä olevat seikat ovat huomionarvoisia ja hyviä pointteja. Toteutus ja painotus ovat niitä ongelmia, jotka tuottavat vaihtelevia vastauksia eli käytännössä sijoitusten vaihtumisia sijalta toiselle.
» Itse olisin taipuvainen uskomaan, että ranki/näyttökisasysteemi pikemminkin lisäisi osallistumisia. Pienissä kilpailuissa sopivan menestyneiden koirakoiden osallistumisella voisi menestymisellä saada hyvätkin pisteet. Itseäni kiinnostaa todellakin olla paras oman rotuni edustaja ja jos nämä tuo todellisemman tasomittarin, kuin nykyinen SM-, karsinta tai rotumestaruuskilpailut, joissa ei koskaan ole läheskään kaikki läsnä.
Tämäkin on hyvä pointti. Tällaista tarvetta rotujen sisäisen sijoituksen suhteen todellakin tarvitaan. Sen sijaan en vieläkään ymmärrä miten näyttökisan järjestäminen jossain paikkakunnalla lisäisi kilpailemista jossain muualla. Tähän mennessä aina kisan mittämyys on ollut keskeinen tekijä poisjäämiselle. Tästä on esimerkkejä vaikkapa tuo hyppykisan roolin muuttuminen ja toisaalta nollia ollaan etsitty melkein mistä vain, kun niitä ollaan tarvittu. Samoin sertien perässä ollaan juostu ympäri maailmaa. Miten nyt yhtäkkiä koko maailman käyttäytyminen muuttuisi? Sitä minut on todella vaikea saada uskomaan.
» En ymmärtänyt lainkaan, että nyt otettiin mukaan näyttökisojen kanssa yhtäaikaa järjestettävät kilpailut. Eihän nykyisinkään lähiseuduilla järjestetä kisoja samanapäivinä samoille luokille. Näyttökisat koskevat vain 3 luokkalaisia. Voitaisiinhan näyttökilpailujen anominen/myöntäminen tehdä aikaisemmaksi normikilpailuista, jos näin pelätään. Luuleeko joku tosiaan, että näyttökisoihin voi mennä suoraan harjoituksista ja menestyä, muuten kuin toivomalla parasta.Näyttökisa olisi luonteeltaan sellainen, että se liikuttaisi harrastajia koko maan laajuisesti. Se ei siis vaikuttaisi vain 100 km säteellä vaan koko maassa. Helposti se voisi vaikuttaa ainakin noin 300 kilpailijan joukkoon, joista tänä vuonna karsinnoissa oli tuo 274. Yksilöiden SM-kilpailuun osallistui yli 500 koirakkoa ja myös heihin näyttökisoilla olisi varmasti vaikutusta. Tosiasiassa varmaan ainakin 600 koirakkoa olisi liikkuvien kilpailijoiden joukossa. Heidän liikkeensä takuuvarmasti vaikuttaisi kilpailujen järjestäjiin vaikka aivan kaikki eivät samaan aikaan olisikaan liikkeellä.
» Sponsoriasioissa otettiin nyt ufo taivaalta. Päätetään ja haetaan ensin sponsorit, sponsorointi säännöt ja kisojen myöntämisperusteet, kuin että aletaan maalailemaan mitä kaikkea voi tapahtua. Nykyisinkin on kaiken maailman koiratuotefirmojenn Cup-kisoja, joissa on omat sääntönsä. Jokainen seura, kuten SAGIkin, voivat neuvotella itselleen haluamansalaiset sponsorointiehdot jotka sallivat tai eivät salli muiden sponorien näkyvyyttä tietyissä kilpailuissa. Jos näin asia on, niin asia on OK, kisoja ei järjestetä tai järjestetään ja luulisin moisen ongelman olevan enemmän suurten seurojen ongelma.Nyt ei Antra ymmärrä. Mikä ihmeen ufo? Esillä ollut summa oli selkeästi laskettu todellisista ilmoittautuneista ja heidän tuomistaan euroista. Kyseessä oli siis vain rahoitusvaihtoehtoa koskeva vertailu, jos karsintoihin pääsevien määrä laskisi joidenkin esittämään 30 koirakkoon per säkäluokka. Siinä ei edes ollut esitetty minkäänlaista tuottotavoitetta, mikä tosiasiassa tulisi laittaa nykyisten tulojen päälle, jotta sponsorista olisi jotain extrahyötyä.
» Laskelmien tekeminen ja tehtävään tekijöiden hakeminen on mielestäni SAGIn tehtävä. Heillä on kuitenkin se tarkin ja paras tieto näistäkin kommenteista. Kuten näistäkin kirjoituksista on huomattu, niin julkisilla keskustelupalstoilla asioita tahallisesti tai tahattomasti väritellään suuntaan jos toiseen.
En kyllä oikein käsitä, mitä värittämistä on siinä, että halutaan laskelmia ja omien kommenttien perusteluna on todellisia toteutuneita lukuja. Niitä on tässäkin jutussa. Jokainen voi tarkistaa kyseiset luvut järjestäjien nettisivuilta. Siinä olet oikeassa, että SAGIn on haettava lopullisten laskelmien tekijät, sillä sinne se kuuluu, mutta ei se tarkoita, että yksikään täällä esittämäni laskelma olisi väärä, jollei joku toisin pysty todistamaan. Kokemuksesta kuitenkin tiedän, että usein voivat laskelmat jäädä tekemättä tai jotain huomioimatta. Mielestäni ei siis voi olla ongelma, että asian eri puolia valotetaan olipa tuleva ratkaisu mikä tahansa. Jos tieto ja arviointi tuo mukanaan tuskaa, niin sille en voi mitään.