Jutun lähetti ITe , Heinäkuun 21, 2011 kello: 02:03:11
Re: KarsintaformaatistaVastineena juttuun: Re: Karsintaformaatista, jonka kirjoitti: Laskukone , Heinäkuun 20, 2011 kello: 23:29:34:
Laskukone kirjoitti:
» ITe kirjoitti:
» » En halua kinata vaan lähinnä haluan suuntaa antavia laskelmia, jotka olisivat käyttökelpoisia todellisessa vertaustilanteessa. Laskelmista tulisi käydä ilmi:
» Miten kukaan voi kertoa tarkkoja lukuja, kun mitään muutakaan tarkkaa ei ole esitetty. Tähän mennessä on tehty esityksiä ja niihin kommentteja, joita nyt omilla mielipiteilläni lisään tai kannatan.Siinähän se ongelma onkin. Ideoinnin takana täytyisi olla edes jonkinlaisia laskelmia. Nyt karsintojen lähtölistalla oli lauantaina 274 kilpailijaa, joiden kisamaksut tuottivat 60,00 kisamaksulla 16.440,00 . Jos kilpailijoita olisi karsittu etukäteen vaikkapa 30 kilpailijaa jokaiseen säkäluokkaan olisi kilpailijoita 90 koirakkoa. Niistä tulisi tuloja 5.400,00 eli 11.040,00 vähemmän kuin tänä vuonna. Jos kilpailujen tilavuokra, tuomari ja muut järjestämiskustannukset pysyisivät samoina ja noudatettaisiin periaatetta, että tuotoilla tulisi peittää menot, tulisi nostaa jäljelle jäävien kisaajien maksuja. 11.040,00 / 90 kilpailijaa on 122,66 eli noiden kisaajien kisamaksun tulisi nousta vastaava summa. Silloin kilpailumaksu olisi siis 182,66 / koirakko. Ihan näin yksinkertaista se ei ole, mutta kelpaa laskelmien alkulämmittelyksi. Niin ja jos tämä vaje siirrettäisiin lisenssimaksuihin, niin lisenssimaksut nousisivat noin 5000 kilpailijalla yli 2 .
» » 1. Miten SAGIn tulot ja kustannukset muuttuvat?
» SAGIn päätettävissä. Sponsorinäkyvyyden parantuessa sponoritulojen kasvumahdollisuus. Tuskin kilpailuista päättäminen kustannuksia lisää.
» Jos tarkoitat arvokilpailuja, niin SAGIhan voi määritellä haluamansa sallistujamäärän.
» Itse olisin valmis maksamaan joka osallistumisetani tai lisenssissä jotakin, jotta saataisiin kunnollinen rankijärjestelmä.Ei ranking-järjestelmän perustamisessa ole mitään vikaa. Se kannattaa varmasti tehdä, mutta mihin sitä voidaan käyttää on paljon tarkemman pohdinnan aihe. Jouni Kauton esimerkit osoittivat, että nykyisin yli 100 sijoituksella rankingissa olevat kilpailijat pystyvät voittamaan kärkipään koirakoita ja pääsemään maajoukkueeseen. Tämä osoittaa, että on vaikea asettaa sellaista rajaa, jonka jälkeen ei enää pääsisi karsintakilpailuihin. Toisaalta rankingin tulisi olla säkäluokkakohtainen, jos sillä olisi jotain merkitystä karsintoihin pääsemisessä. Rankingin perusteilla on myös suuri vaikutus siihen, mitä asioita mitataan. Jokainen kisa käydään myös täysin erilaisissa olosuhteissa (lämpötila, alusta..) ja eri tuomareiden tekemillä radoilla jne.. Kaikki tämä vaikeuttaa vertailukelpoisuutta. Siitä huolimatta itse kyllä kannatan rankingia, mutta on tarkoin mietittävä kuinka paljon sen annetaan RAJOITTAA karsintakilpailuun osallistumista. Kaksi kilpailijaa voi olla kohtaamatta toisiaan koko vuonna ja ovat rankingissa peräkkäin. Toinen jää viivan yläpuolelle ja toinen alapuolelle. Ehkä rankingiin pitäisi ottaa mukaan melko monimutkaiset koirakko A koirakkoa B vastaan taulukot, joissa saataisiin vertailut eri parien välisistä voimasuhteista, jotka perustuisivat todellisiin käytyihin kamppailuihin. Tämä ei ole kuitenkaan todellakaan mikään helppo malli ja taulukointi.
Sponsoritulojen kasvumahdollisuus on toistaiseksi vain mahdollisuus. Myönnän, että potentiaalia voi olla, mutta kuinka paljon onkin jo paljon vaikeampi juttu. Jos varsinaiseen karsintaan osallistuvien määrää vähennetään tuohon joskus esitettyyn 3 x 30 koirakkoa, niin olisiko sponsorituloilla katettavissa edes tuo 11.040,00 katevaje? Itse suhtaudun melko epäileväisesti siihen, että ko. viikonlopulle löytyisi innokkaita sponsoreita tuohon hintaan vaikka ne saisivat näkyvyyttä muissakin kisoissa.
» » 2. Miten järjestävien seurojen tulot ja kustannukset muuttuvat?
» Arvokisoissa ei mitenkään tai jopa nousevat, jos osallistujamäärää kasvatetaan.'
» Näyttökisoissa osallistujamäärät todennäköisesti kasvavat ja kilpailullisuus kasvaa.
» Normikisoissa en usko tapahtuvan juurikaan muutosta, kun tulee muutakin kuin nollien keruu. Nollia tosin tulee kerätä noustakseen luokasta toiseen. Lisänä tulee kisa rankipisteistä ja saadaan kisaajien, seuralaisten tai samarotuisten keskinäistä paremmuuskilpailua rankimenestyksessä.
» Tähän on mahdotonta vastata, kun ei ole oikeastaan esitetty mitään konkreettista. Millainen on ranki-, näyttökisa/pääsykriteerijärjestelmä tai ylipäätään mitä vertailla keskenään?Siinäpä se! Ongelma on, että kaikki asiat vaikuttavat kaikkiin. Minusta ei vain voida tehdä muutotoksia järjestelmään, jollei hahmotella myös sen vaikutuksia ja tehdä laskelmia. Jos näyttökisojen osallistujamäärät kasvavat, niin vaikea on ymmärtää, miten samana viikonloppuna normikisojen kisaajamäärät pysyisivät samana. Vääjäämättä kilpailijamäärän keskittyminen jonnekin vähentää kilpailijamäärää toisaalla. Jotenkin on vaikea seurata esittämiäsi olettamuksia, että mitään muutosta muualla ei tapahtuisi.
Jos SAGI nimeäisi näyttökisoille sponsorin, se rajoittaisi todennäköisesti myös seurojen omien sponsoreiden näkyvyyttä. Tälläkin on hintansa. Vähenisikö seurojen mahdollisuudet hankkia omia sponsoreita, kun niiden vuoden tärkeimmissä kilpailuissa tulisikin näkyä SAGIn sponsori? Mikä on seurojen omien sponsoreiden arvo? Uskoisin, että useimmille seuroille se on useita tuhansia euroja. Jos näyttökisoista ei tulisi seuralle vastaavia summia kuin oman sponsorin näkymisestä, kannattaisi seuran tarkoin harkita, mikä olisi sille taloudellisesti järkevää. Tänä päivänä monella seuralla on kuitenkin vastuullaan isoja rakennusvelkoja toisin kuin useimmissa muissa urheilulajeissa, joissa kunnat vastaavat infrastruktuurihankkeista.
» » 3. Miten kilpailijoiden mahdollisuudet ja kustannukset muuttuvat?
» Kilpailijat päättävät aina itse kustannuksista, oli järjestelmä mikä tahansa. Kustannukset osalla varmaan kasvavat ja osalla pienenvät ja osalla pysyvät samana, kun on vara satsata vain tietty summa.
» Mahdollisuudet kasvavat ainakin niillä, joilla ei ole varaa satsata hirveitä summia, vasta kolmosiin nousseilla, sairastuneilla/loukkaantuneilla/tms., tavoitteellisesti treenavilla (myös harjoituksellisesti) ja varmaan muillakin koirakoilla. Nollien keruun tilalle tulee ranki ja näyttökisat.Kyllä kilpailijat päättävät kustannuksistaan itse se on totta. He joko osallistuvat tai eivät osallistu. En kuitenkaan ole tavannut ainuttakaan kilpailijaa, joka ei huomioisi kustannuksia kilpailuohjelmaa suunnitellessaan. Toisilla kipukynnys vain on korkeammalla kuin toisilla. MM-karsintoihin pääseminen ei mielestäni kuitenkaan saisi olla lompakon paksuudesta kiinni. Kaikissa järjestelmissä kilpaileminen maksaa tulivatpa kustannukset sitten kisa tai matkakustannuksina. Kilpailujärjestelmän suunnittelussa tulisi kuitenkin tuohonkin asiaan kiinnittää huomiota, sillä kilpailijoille mahdollisesti liian kallis järjestelmä aiheuttaa vaikutuksia lajin leviämiseen ja muuttenkin sen harrastamiseen. Ei ole olemassa yhtä ainoata vastausta, mutta tehdään suuri virhe, jos jätetään pohtimatta ja arvioimatta kilpailijalle tulevia kustannuksia.
»
» » Toinen tärkeä elementti on se, mitä olen aina toitottanut eli kilpailullisuus. Kohtaavatko kaikki toisensa tai edes riittävä määrä sellaisista, jotka voivat onnistuessaan muut lyödä? Se on toinen tärkeä aspekti. Se on kuitenkin myös varmaa, että jos kilpailullisuutta vähätellään, se vaikuttaa myös talouteen. Olipa malli siis mikä tahansa, siitä tulee löytyä riittävä mahdollisuus kohdata kaikki vastustajat.
» Mitähän kilpailullisuutta nykyisessä nollien keruussa on, ei mitään?
» Tarpeeksi kun kerää, niin tuplanolla ja voitto tulevat suurelle osalle "ilmaiseksi"!
» Virheen jälkeen alkaa harjoittelu tai luovutetaan kokonaan, kun virheen jälkeen ei voi mitään saavuttaa tai saada.
» Kaikki eivät missään tapauksessa kohtaa koskaan kaikkia.Karsintakilpailun ensimmäisenä päivänä kaikki saman säkäluokan koirakot, joilla on karsintatulokset kyllä kohtaavat toisensa. Nyt joukko on sen verran iso, että helposti todellisia joukkuekandidaatteja ei jää ulkopuolelle muuta kuin omasta tahdosta.
» Näyttökisoihin hakeutuvat kaikki, jotka haluavat testata tasoaan tavoitteellisesti harrastavien kanssa.
» Kaikista kisoista ja tuloksista tulee vertailukelpoisia, mikäli ymmärsin rankijärjestmän esittelystä oikein, että mitataan kilpailujen taso ja menestys suhteutetaan tulokseen. Ratoja ei voi verrata varmaan missään järjestelmässä keskenään. Nollien keruussa tämä on erittäin hyvin huomattu ja hyödynnetty.
» Esim. alueellinen, rodullinen, seuran sisäisen paremmuuden vertailu tulee kilpailtavaksi ja lisää täten "ei niin tosissaan olevien" osallistumisia kilpailuihin.Edelleen peräänkuulutan jonkinlaisia laskelmia ja lukuja tai ehdotuksia määristä. Vasta lukujen perusteella muodostuu tai voi muodostua kokonaiskuva halutuista vaikutuksista. Ilman lukuja ollaan koko ajan hyvin kaukana siitä, että voitaisiin ymmärtää mahdollisen muutoksen merkitys. Tämä koskee sekä kilpailullista että taloudellista vaikutuksen arviointia.