Jutun lähetti nii-in , Marraskuun 17, 2011 kello: 13:11:42
Vanhan koiran elämääVastineena juttuun: Re: Koirat ja ohjaajat erikseen!?, jonka kirjoitti: hä? , Marraskuun 17, 2011 kello: 08:36:13:
hä? kirjoitti:
» Niinpä kirjoitti:
» » agikennel kirjoitti:» » » » » » Toi on niin totta, koiria haalitaan itselle kuin sieniä sateella ja jos tuntuu, että siitä ei ole lajiin tai se menee rikki -laitetaan kiertoon ja otetaan uusi.
» » »
» » » » » Itse asiassa olenkin miettinyt, kun meidän nimekkäimpien ohjaajien käsissä yksi koira kisaa n. 3-5 v. Mihinkäs ne aikaisemmat joutuvat, kun koirien ikää ei kuitenkaan pitäisi olla vielä liikaa? En usko, että heillä on talo täynnä koiria.» » » » heh heh, kyllä vaan aika monella on. Älä yleistä, että nimekkäimmät laittaisivat vanhat koirat kiertoon jos joku on näin tehnyt. Eikä "nimettömien" kierrätysasiat taas kiinnosta ketään.
» » » No meillä on nurkat täynnä koiria. Yhden kanssa harrastaa yksi perheenjäsen ja toisen kanssa toinen. Kolmas on eläkkeellä ja opettaa lajia aloittelevalle juniorille agilitya pienissä pätkissä ja matalilla hypyillä ikänsä ja kuntonsa mukaan. Yksi koirista on rakennevian vuoksi sopimaton agilityyn ja toimii kotikoirana ja harrastelee vähän tokoa neljännen perheenjäsenen kaverina.
» » » Vanhimmasta päästä on yksi eläkeläiskoira päässyt lellikki-sohvaperunaksi vanhemman lähisukulaisen hoiviin, mutta kyläilee viikoittain meidän lauman parissa.» » » Tavoitteelisesti ja menestyvästi agilitaavat koiratkin voivat olla tärkeitä perheenjäseniä. Eläkeläisiä ei näy enää kisapaikoilla, ne saavat nauttia kotirauhasta kisahälinän sijaan.Vanha agilitykoira ei unohda lajin hauskuutta, vaikkei sitä enää voisikaan harrastaa ja kisapaikalla oleskelu on ihan turhaa stressiä.
» » » Jos tutustuisit oikeasti nimekkäisiin ohjaajiin, voisit kysyä ja saada vastauksiakin miten eläköityneitten koirien elämä on järjestetty. Kaikkien asuntoon ei iso lauma mahdu ja silloin on hyväkin etsiä koiralle sopivampi koti. Ei se mitään kiertolaisuutta ja hylkäämistä silti tarkoita.
» » Tässähän se jo tulikin, mitä epäilinkin. Yleensä uusien pentujen hankinnasta on vain pakko luopua niin kauaksi aikaa, kun vanhat ovat vielä olemassa, eikä enempää mahdu tai jaksa hoitaa, kun muita perheenjäseniä tai sukulaisia ei voi nakittaa hoitamaan kovin montaa sohvakoiraa, tai edes sitä yhtä.
» Meneekö ihan vähän taas alkuperäisestä?
» Mitä yleisesti tulee uusien kotien löytämiseen vanhoille koirille, niin kun mun kisakoirani jää agilitystä eläkkeelle niin se pysyy kotona tasan niin kauan kun pysyy nuorempien koirien matkassa lenkeillä. Sitten kun ja jos alkaa liikkumaan sen verran huonosti, ettei pysty käymään meidän normi lenkeillä, niin eläkekoti löytyy mun eläkkeellä olevien vanhempieni luota.
» Miksi näin? No siksi koska mun vanhemmat pitävät siitä hyvää huolta, asuvat vielä toistaiseksi omakotitalossa, missä iso aidattu piha ja liikkuvat ikäisekseen hyvin. Ja olemme yhteyksissä usein, eli minä käyn siellä koirieni kanssa ja he käyvät. Mitä pahaa on siinä, että koiravanhus muuttaa viimeisiksi vuosiksi rauhallisempaan ympäristöön kun eihän sitä hylätä?!?
Ajattelet asiaa vain itsesi kannalta. Tuo on helpointa sinulle. Koska vanha raihnas koira rajoittaisi menemistäsi. Yrität kuitenkin perustella sitä koiran edulla.
Meillä on asunut loppuun asti yli 15-vuotias koira koira- ja lapsilauman osana, ja se ei menosta välittänyt mitään. Lepäsi kun siltä tuntui ja muuten puuhaili omiaan. Lenkit tehtiin sen kanssa erikseen, mutta onko tämä sitten liian vaivalloista paljon harrastaville agilitytyypeille?